Karjalanpaisti

Karjalanpaisti (karj. päččiliha) on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko Suomeen sotien jälkeen evakkojen mukana.

Karjalanpaistiin kuuluu lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa, pippuria ja laakerinlehtiä. Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, tai juureksia, sipulia, perunaa tai porkkanaa. Myös ryynejä tai papuja, lähinnä härkäpapua, voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita tai perunasosetta. Arkisempi karjalanpaisti syntyy käyttäen raaka-aineena pelkkää lihaa, vettä ja mausteita. Luut ja juurekset antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.

Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja.

Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.^lähde?

Vuonna 2007 Iltalehden lukijat äänestivät karjalanpaistin Suomen kansallisruoaksi. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n, MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä äänestyksessä kansallisruoasta syksyllä 2016 karjalanpaisti tuli toiseksi ruisleivän jälkeen.