Virama on yleisnimitys useissa abugida-kirjaimistoissa esiintyvälle tarkkeelle, jota käytetään ilmaisemaan konsonanttia normaalisti seuraavan vokaalin puuttumista. Pelkkä konsonantti ilman tarketta kuvaa konsonantista ja kirjaimiston oletusvokaalista koostuvaa tavua, ja haluttaessa kirjoittaa konsonantti ilman oletusvokaalia tämän puuttuminen merkitään viramalla.
Sana virama (विराम, virāma) tulee sanskritista ja tarkoittaa ”lopettamista” tai ”pysähtymistä”. Viramalla on erilaisia nimiä eri kielissä. Hindiksi sen nimi on halant, bengaliksi hasanta, malajalamiksi candrakkala, marathiksi virama, teluguksi virāmamu ja tamiliksi puḷḷi.
Käyttöesimerkkejä
| Kirjaimisto | Viraman käyttö | Huomautuksia |
|---|---|---|
| Bengalilainen | ক ka → ক্ k | |
| Devanagari | क ka → क् k | |
| Gudžaratilainen | ક ka → ક્ k | Viramaa käytetään lähinnä sanskritista peräisin olevissa lainasanoissa. |
| Gurmukhi | ਕ ka → ਕ੍ k | Viramaa käytetään joskus sanskritia mukailevassa tekstissä ja sanakirjoissa. Pandžabia kirjoitettaessa se jätetään yleensä merkitsemättä. |
| Kannadalainen | ಕ ka → ಕ್ k | |
| Malajalamilainen | ക ka → ക് k | Samalla tarkkeella merkitään joissakin tapauksissa vokaalia. |
| Orijalainen | କ ka → କ୍ k | |
| Tamililainen | க ka → க் k | |
| Telugulainen | క ka → క్ k | |
| Thailainen | ก ka → ก์ k |
Lähteet
- Daniels, Peter T.: The Writing Systems of the World. Oxford University Press, 1996. ISBN 978-0-19-507993-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
