Vimmerbyn kunta (ruots. Vimmerby kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Vimmerby.
Kunnan maapinta-ala on 1 140,22 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 15 578 henkeä (31.12.2021).
Kirjailija Astrid Lindgren syntyi nykyiseen kuntaan yhtenä osana kuuluvassa Vimmerbyn maalaiskunnassa. Vimmerbyn taajamassa sijaitsee Astrid Lindgrens Värld -niminen teemapuisto. Kunnassa sijaitsee Norra Kvillin kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 86,33 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 7,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Nykyisen kunnan alueella on sijainnut alun perin yhdeksän kunnallishallinnollista yksikköä, joista yksi oli Vimmerbyn kaupunki. Södra Vin maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1945 Södra Vi -niminen taajaväkinen yhdyskunta, joka lakkautettiin vuoden 1957 lopussa. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Sevede (Frödinge, Rumskulla, Pelarne ja Vimmerbyn maalaiskunta)
- Södra Vi (Djursdala ja Södra Vi)
- Tuna (ei muutosta)
- Locknevi (Blackstad ja Locknevi).
Vimmerbyn kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vimmerbyn kunta muodostettiin 1.1.1971 yhdistämällä kaupunki ja Seveden, Södra Vin ja Tunan maalaiskunnat sekä Locknevin seurakunta jaetusta Locknevin maalaiskunnasta.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Vimmerbyn kaupungin vaakuna. Myös Seveden maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
| Vimmerbyn kunnan väestönkehitys 1950–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1950 | 18 158 | |||
| 1955 | 17 949 | |||
| 1960 | 17 821 | |||
| 1965 | 17 402 | |||
| 1970 | 17 126 | |||
| 1975 | 16 394 | |||
| 1980 | 16 180 | |||
| 1985 | 15 702 | |||
| 1990 | 15 867 | |||
| 1995 | 16 096 | |||
| 2000 | 15 776 | |||
| 2005 | 15 613 | |||
| 2010 | 15 473 | |||
| 2015 | 15 419 | |||
| 2020 | 15 672 | |||
| Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). | ||||
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015) |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 497 | 9,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 280 | 1,8 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 539 | 3,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 13 103 | 85,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 94 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 1,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 83 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 985 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
- 0–17-vuotiaat: 19,2 %
- 18–64-vuotiaat: 58,0 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 5,0 | 5,0 | |
| jalostus | 35,7 | 33,8 | |
| palvelut | 57,8 | 59,8 | |
| tuntematon | 1,5 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 7 480 | 7 420 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 100,8 | ||
Taajamat
Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,6 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 234 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Vimmerby | 7 934 |
| 2 | Södra Vi | 1 182 |
| 3 | Storebro | 972 |
| 4 | Gullringen | 541 |
| 5 | Frödinge | 383 |
| 6 | Tuna | 227 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:
- Rumskulla
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
- Backa
- Rumskulla
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:
- Locknevi
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Vimmerbyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 8 | 10 | 9 | 7 | 9 | 7 | 7 | 4 | 6 | 13 | 10 | 6 | ||
| Keskustapuolue | 21 | 20 | 19 | 17 | 16 | 17 | 17 | 16 | 15 | 16 | 13 | 9 | 10 | 14 | ||
| Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 1 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | ||
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 3 | 2 | 4 | 5 | 6 | 3 | 2 | 5 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 17 | 17 | 17 | 19 | 19 | 19 | 16 | 19 | 17 | 16 | 19 | 17 | 19 | 13 | ||
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 5 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 6 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | ||
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Djursdalan piiri
- Frödingen piiri
- Locknevin piiri
- Pelarnen piiri
- Rumskullan piiri
- Södra Vin piiri
- Tunan piiri (Småland)
- Vimmerbyn piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
- Vimmerby
- Rumskulla
- Pelarne
- Frödinge
- Locknevi
- Södra Vi-Djursdala
- Tuna
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Djursdala
- Frödinge
- Locknevi
- Pelarne
- Rumskulla
- Södra Vi (Vi)
- Tuna
- Vimmerby (Vimmerby stadsförsamling)
- Vimmerby landsförsamling*
Kirkot
Aiheesta muualla
- Vimmerbyn kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
| Borgholmin kunta • Emmabodan kunta • Hultsfredin kunta • Högsbyn kunta • Kalmarin kunta • Mönsteråsin kunta • Mörbylångan kunta • Nybron kunta • Oskarshamnin kunta • Torsåsin kunta • Vimmerbyn kunta • Västervikin kunta |
| Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit |
