Urjala

Alueen esihistoria

Huhdin kylästä läheltä Urjalan rautatieasemaa on löydetty kivikautinen, varhaisen kampakeramiikan aikainen asuinpaikka, josta on paljastunut muiden muassa asuinkodan lieden pohja, saviastioiden palasia, kvartsinkappaleita ja luuesineitä. Myös Valajärveltä on löydetty asuinpaikka, joka lienee ollut käytössä noin vuonna 2000 eaa. Varhain alkanut asutus keskeytyi jostakin syystä vuosisadoiksi ja Urjala jäi Suur-Sääksmäen pitäjän takamaaksi. Rautakaudella toistaiseksi tutkimaton linnavuori, Nuutajärven linnavuori, on ollut myös käytössä ennen kristinuskon saapumista alueelle. Kun paavi julisti vuonna 1340 sääksmäkeläiset pannaan niskoittelun vuoksi, heidän joukossaan mainittiin Asikka Hakkisenpoika, joka lienee ollut kotoisin Urjalan Hakkilasta.

Kirkollinen historia kunnallisuudistukseen asti

Urjala-nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1390 muodossa ”Urdhiala”. Urjala erotettiin Sääksmäestä vuonna 1483. Sillä oli jo tällöin oma Urjalankylässä sijainnut kirkkonsa, jonka paikalla on nykypäiviin saakka säilynyt kivisakasti. Urjalan nykyinen kirkko rakennettiin Laukeelan kylään Tukholman intendenttikonttorissa vahvistettujen piirustusten mukaan vuonna 1806. Kaukana kirkonkylästä sijaitsevaan Halkivahan kylään valmistui oma kirkko vuonna 1926.

Historiallisesti Urjala on ollut Akaan kappeliseurakunta. Sen nimi on aiemmin mahdollisesti ollut Airanne, mutta Urjala on korvannut tämän nimen jo 1500-luvulla. Urjala mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1590.

Kuntaliitokset

Koijärven kunta perustettiin vuonna 1923 eräistä Tammelan ja Urjalan kylistä. Aiemmin Vesilahteen kuulunut Halkivahan kylä liitettiin Urjalaan vuoden 1953 alussa. Koijärvi liitettiin vuonna 1969 pääosin Forssaan ja osittain Urjalaan.

Reserviläisyys

Huhdin kylä oli Suomen sotaväen 7. Hämeen tarkk'ampujapataljoonan 26. reservikomppanian sijoituspaikkana vuosina 1884–1899. Kasarmialueen rakennuksista on jäljellä ollut upseerirakennus joka kuitenkin vuonna 2015 purettiin. Nyt on jäljellä enää läheisellä Huhdinkalliolla vuonna 1902 pystytetty muistokivi. Lähistöllä on myös jälkiä venäläisten ensimmäisen maailmansodan aikana suorittamista linnoitustöistä.

Muuta

Urjalan vaakunan suunnitteli Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1955.

Urjalaan asutettiin jatkosodan jälkeen Muolaan siirtoväkeä.

Maisema ja pinnanmuodot

Urjalan maisemakuva on yleisesti tasainen, ja maaston keskikorkeus merenpinnasta on 100–110 metriä. Monet yksittäiset mäet nousevat kuitenkin 30–40 metriä tämän tason yläpuolelle. Maisemalle ovat tunnusomaisia laajat, monin paikoin naapurikuntien alueille ulottuvat peltoaukeat, ja kunnan kokonaispinta-alasta runsas viidennes on peltoa. Urjalan halki luoteesta kaakkoon kulkee harjujakso, joka tulee Sastamalan puolelta Sammaljoen, Halkivahan ja Honkolan kylien kautta Urjalan kirkonkylään ja jatkuu Huhdin ja Välkkilän kylien kautta entisen Kalvolan kunnan puolelle. Paikoin harju on tosin epäselvä ja vaikeasti nähtävissä. Harjujakson reunamilla on laajoja soita, joita on kunnan pinta-alasta peltojen ohella kaikkiaan toinen viidennes.

Vesistöt

Pääosan Urjalan alueen vesistä kerää Kalvolasta alkunsa saava, Urjalasta Kylmäkosken kautta Akaaseen virtaava, Akaan Viialassa Vanajaveteen laskeva Tarpianjoki. Tämän vesireitin järviä Urjalassa ovat Kortejärvi Kirkonkylän länsipuolella, siihen etelästä Urjalankylän luona laskeva Rutajärvi ja tähän etelästä laskeva Nuutajärvi.

Muita Tarpianjoen vesireitin järviä Urjalassa ovat Nuutajärveen etelästä laskevat Särkijärvi ja Matkunjärvi Forssan rajalla ja Kivijärvi Nuutajärven Raikonkulmalla. Lännestä Nuutajärveen laskevat Valajärvi sekä Iso ja Vähä Mustajärvi. Rutajärveen laskee idästä Forssan rajalta Kokonjärvi, johon laskevat Lahmajärvi Urjalan Hakolahden kylässä ja Hirsjärvi Tammelan rajalla. Tarpianjoen yläjuoksun latvajärviä samalla alueella ovat Uurtaanjärvi, Kallijärvi ja Kokkijärvi Kalvolan rajalla. Halkivahan kulmakunnalta Tarpianjokeen laskevat Ameenjärvi ja Pynnänjärvi Vesilahden rajalla.

Tarpianjoen vesireitin ohella Urjalan alueelle ulottuvat Punkalaitumenjoen latvahaarat Halkivahassa, Puolimatkassa, Tursassa ja Tourunkulmalla. Täällä eräs Punkalaitumenjoen latvajärvistä on Vehkajärvi Punkalaitumen rajalla. Etelässä Urjalan ja Humppilan rajajokena virtaa kappaleen matkaa Loimijokeen laskeva Koenjoki.

Suot

Kaakkosuo lähellä Kivijärveä kunnan eteläosassa on osa Natura 2000 ‑suojeluohjelmaa ja on vuodesta 1965 Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen omistuksessa yksityisenä luonnonsuojelualueena.

Laajaa Hanhisuon suoaluetta kunnan eteläosassa hyödynnetään turvetuotannossa.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Urjalassa oli 4 829 asukasta, joista 2 337 asui taajamassa, 2 439 haja-asutusalueilla ja 53:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Urjalan taajama-aste on 47,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Urjalan kirkonkylä.

Historialliset kylät

Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha, Honkola, Huhti, Ikaala, Järvistö, Kamppari, Kankaanpää, Kehro, Kinola, Kokko, Kolunkulma, Laukeela, Menonen, Nuutajärvi, Pappila, Perho, Puolimatka, Rusila, Salmi, Urjalankylä, Vahonen, Valajärvi, Velkala, Välkkilä, Väkkärä

Kulmakuntia

Hanhisuo, Harittu, Kiimankulma, Pertunkulma, Rekisuo, Tourunkulma, Tursa, Uusi-Salmi

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Elinkeinorakenne

Urjala on vanhastaan ollut melko vauras maa- ja metsätalouspitäjä, mutta myös paikkakunnan teollisuus on osittain hyvin vanhaa. Nuutajärven lasitehdas aloitti toimintansa jo vuonna 1793 ja kasvoi muutamassa vuosikymmenessä alansa suurimmaksi Suomessa. Käsityöläisammatteja ovat edustaneet muun muassa korien, mattojen ja keinutuolien valmistus. Vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan 45 prosenttia urjalalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 30 prosenttia teollisuudesta ja rakennustoiminnasta sekä 25 prosenttia palveluammateista.

Liikeyrityksiä

• Parker Hannifin Manufacturing Finland Oy
• Urjala Works Oy
• Urjalan Makeistukku
• Vällärin puusepänliike
• Keinukaluste
• Finn Recycling Oy

Urjala sijaitsee valtatie 9:n varrella Tampereelta Turkuun päin mentäessä, ja sinne on linja-autoyhteyksiä useasta kaupungista. Matkaa Tampereelle on 60 kilometriä ja Turkuun 105 kilometriä. Lähiseudun kaupunkeja ovat Akaa (30 km), Forssa (35 km), Loimaa (40 km), Huittinen (50 km) ja Sastamala (60 km).

Urjalan, Punkalaitumen ja Huittisten läpi kulkee historiallisesti arvokas matkailutie Taikayöntie (seututiet 230 ja 232). Sen varrelta löytyy hienoja luonto- ja jokimaisemia, sekä kulttuuriympäristöä.

Kunnan läpi kulkevan Turku–Toijala-radan junat eivät vuodesta 1997 lähtien ole enää pysähtyneet Urjalassa. Radan varrella sijaitsee Urjalan rautatieasema. Aiemmin Urjalassa oli samalla radalla etelämpänä myös Hanhisuon rautatieasema, mutta se purettiin vuonna 1987.

Koulutus

Urjalassa toimii 3 koulua, Aseman alakoulu, Urjalan Yhtenäiskoulu ja Väinö Linnan Lukio. Kaikissa kouluissa on yhteensä yli 400 oppilasta.

Terveydenhuolto

Urjalassa toimii terveysasema, mutta ei sairaalaa. Urjalalaisten sairaalapalvelut saadaan esimerkiksi Forssasta, Valkeakoskelta ja Akaasta.

Vapaa-aika

Urjalassa toimii kirjasto, nuorisotila Majakka, urheilukenttiä, jäähalli ja uimarantoja. Keskustan alueella on myös kahviloita ja ravintoloita. Perjantaina on toripäivä.

Tapahtumia ja viittauksia

Urjalassa järjestetään joka kesä heinä-elokuun vaihteessa valtakunnallinen kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päivät. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1978. Päivät liittyvät Urjalasta kotoisin olleen kirjailija Väinö Linnan teosten henkiseen perintöön. Pentinkulma on Väinö Linnan romaanin Täällä Pohjantähden alla kuvitteellinen tapahtumapaikka, jossa on piirteitä Linnan urjalalaisesta kotikylästä Honkolasta ja sen keskuksena olleesta Honkolan kartanosta. Koskelan torppaan ja muihin Väinö Linnan reitin kohteisiin voi tutustua opastetuilla kierroksilla tai itsenäisesti kesäaikaan.

Urjalan asemalla toimivassa kulttuurikeskuksessa järjestetään kulttuuritapahtumia keväästä syksyyn työpajojen ja näyttelyiden merkeissä.

Viihdekulttuurin piirissä 60-luvulla Martti ”Huuhaa” Innanen teki Urjalaa tunnetuksi kappaleellaan ”Urjalan taikayö”.

Suomi24-nettikeskusteluissa Urjala on ainoa kunta, jolla ei ole omaa keskustelupalstaa.

Kulttuuriympäristö

Urjalassa on kaksi Museoviraston määrittelemää valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Nuutajärven lasitehdasalue Nuutajärvellä ja 1800- ja 1900-luvun kirkonkylämiljöötä hyvin edustava Urjalan kirkonmäki Urjalan kirkon ympärillä.

Urjalan suurin maatila on Furuhjelm-suvun omistama Honkolan kartano.

Murre

Urjalan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.

Ruokakulttuuri

Urjalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tirripaisti ja klimppisoppa, jossa on lampaanlihaa ja paljon kasviksia.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Urjalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Urjalan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Urjalan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Urjalan alue kuului vuoteen 2020 Hämeenlinnan ortodoksiseen seurakuntaan.

Urjalassa toimii vuonna 1979 perustettu jääkiekkoseura Urjalan Sisukiekko (USiKi). USiKi:n juniorijoukkueet toimivat nimellä EPiK (Etelä-Pirkanmaan Kiekko), mutta kesällä 2013 juniorijoukkueet tulivat takaisin USiKi:n alaisuuteen ja EPiK:in toiminta loppui. Urjalassa on myös jalkapalloseura Urjalan PalloSeura (UrPS, perustettu 1964), joka pelaa Vitosessa, lohkossa 1. Kunnassa toimii myös vuonna 1909 perustettu yleisurheiluseura Urjalan Urheilijat (UrjU).

Henkilöitä

• Lauri Carlson, professori
• Antti Eskola, sosiaalipsykologi, professori ja tietokirjailija
• Hampus Furuhjelm, Venäjän keisarikunnan laivaston vara-amiraali ja tutkimusmatkailija sekä kuvernööri
• Sam Inkinen, kirjailija, tohtori, tutkija
• Heikki Lehtonen, vuorineuvos, Imatran Voima Oy:n toimitusjohtaja
• Väinö Linna, kirjailija ja tieteen akateemikko
• Jouko Noren, kolmiloikkaaja
• Kerttu Nurminen, muotoilija ja lasitaiteilija
• Aleksi Ojala, kilpakävelijä
• Astrid Reponen-Juvas, suomalaisen kansanperinteen ja suomen murteiden tallentaja ja tutkija
• Meeri Saari, kuulantyöntäjä ja kiekonheittäjä
• Ilmari Saarinen, runoilija
• Aukusti Uotila, taidemaalari
• Oskar Uotila, runoilija ja yliopiston rehtori
• Ari Visa, professori

Yhtyeitä

• In The Mood
• Mummi Kutoo

• Luettelo Urjalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urjala Wikimedia Commonsissa

• Urjalan kunnan www-sivut
• Tilastokeskus – Urjalan avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Väinö Linnan reitin opaskartta^{[vanhentunut linkki]}