Ubuntu

Ubuntu perustuu Debianin lähdekoodiin. Alun perin Ubuntu-ryhmän tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön ja julkaista uusi versio joka kuudes kuukausi, minkä tuloksena olisi useammin päivitetty järjestelmä. Ubuntun ensimmäinen julkaisu ilmestyi 20. lokakuuta 2004. Siitä lähtien Canonical on julkaissut uuden Ubuntu-version joka kuudes kuukausi ja sitoutunut toimittamaan turvallisuuspäivityksiä, korjauksia pahoihin ongelmiin ja pienimuotoisia ohjelmapäivityksiä. Päätettiin, että joka neljäs julkaisu on LTS-versio eli pitkään tuettu julkaisu. Nykyisin voimassa olevien tuen piiriin kuuluvien LTS-julkaisujen työpöytäversioihin ja palvelinversioihin julkaistaan päivityksiä viiden vuoden ajan. Versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien koodinimet ovat noudattaneet aakkosjärjestystä ja se oli ensimmäinen pitkään tuettu versio (LTS).

Ubuntua rahoittaa ja kehittää Canonical. 2005 Mark Shuttleworth ja Canonical julkistivat Ubuntu Foundation -rahaston perustamisen ja antoivat sille 10 miljoonan yhdysvaltain dollarin alkupääoman. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaikkien tulevien Ubuntu-versioiden tukeminen ja kehitys. Mark Shuttleworth kuvaa sitä "hätärahastoksi" (siltä varalta että Canonicalin osallisuus päättyy).

Ubuntussa oli 9.10-versiosta lähtien Ubuntu Software Center -sovelluskauppa, jonka avulla ohjelmien asentaminen ja uusien sellaisten löytäminen kävi vaivattomammin. Canonical toi 10.04-versioon uutuutena musiikkikaupan osana sittemmin lakkautettua Ubuntu One -palveluitaan. Tämä Ubuntun musiikkikauppa oli integroitu suoraan Rhythmbox-mediasoittimeen, jonka kautta käyttäjä voi ostaa musiikkia MP3-muodossa. Ostettu musiikki ilmestyy välittömästi käyttäjän henkilökohtaiseen Ubuntu One -hakemistoon ja siirtyy sieltä automaattisesti mediasoittimeen. Musiikkitiedostot voi käydä lataamassa Ubuntu One -hakemistosta myös nettiselaimen avulla. Canonical lakkautti Ubuntu One -palvelun heinäkuussa 2014.

Elokuussa 2015 Canonical ilmoitti hylkäävänsä Ubuntu Software Centerin ja lopettavansa deb-pohjaisten pakettien hyväksymisen kauppaan. Canonical ilmoitti samalla aikomuksesta siirtyä Snap-paketinhallintaan, joka tuli aluksi Snappy Core -nimisessä rinnakkaisversiossa käyttöön. Versiossa 16.04 GNOME Software korvasi Ubuntu Software Centerin.

Canonical ilmoitti vuonna 2017 että oletuksena käytetystä Unitystä siirryttiin takaisin GNOME-ympäristöön. Myös kehityksen alla olleen Mir-ohjelman sijaan siirrytään Wayland-ohjelmistoon X Window Systemin korvaajana.

Aiemmin ilmoitettu 32-bittisten kirjastoversioiden tuen loppuminen on muutettu ja tuki jatkuu suosituimmille, eniten käytetyille ja kriittisille riippuvaisuuksille.

Versiossa 25.10 ei ole enää X11-istuntoa, vaan vanhat sovellukset ajetaan XWaylandin avulla Wayland-istunnossa. GNU coreutils -paketin ohjelmille on korvaavat Rust-kielellä tehdyt versiot. Ubuntun vaihtoehtoisissa versioissa kuten Ubuntu Budgie on vielä mukana tuki X11-istunnoille, mutta ei GNOME-ympäristössä.

Ubuntu-asennuslevyjä voi asentaa, ladata ja kopioida vapaasti sen mahdollistavan lisensoinnin johdosta. Ubuntu julkaistaan avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona, johon on lisäksi saatavilla käyttöoikeuksiltaan rajoitettua ohjelmistoa. Ubuntun levykuvan voi ladata Ubuntun kotisivuilta ja sitten kirjoittaa sen esimerkiksi itse muistitikulle tai DVD-levylle. Käyttöjärjestelmästä toimitetaan uusi versio noin puolen vuoden välein ja kahden vuoden välein huhtikuussa julkaistava versio on pitkäaikaisen tuen versio (LTS), jota tuetaan vähintään viisi vuotta. Ohjelmien asentaminen hoidetaan pääasiassa pakettienhallintaohjelmalla, joka automaattisesti hakee tarvittavat tiedostot asennuslähteistä ja suorittaa asennuksen. Ubuntussa pakettienhallinnan tehtävät hoitaa Debianin Advanced Packaging Tool -ohjelmisto ja Snap-pakettienhallinta. Näiden lisähyötynä on mahdollisuus kaikkien järjestelmän ohjelmien päivittämiseen samalla kertaa automaattisesti.

Ubuntun mukana olevia sovellusohjelmia ovat muun muassa Firefox, LibreOffice, Rhythmbox, Shotwell, Thunderbird ja Transmission. Oletuksena asennettavien ohjelmien lisäksi on saatavilla useita muita ohjelmia.

Ubuntu ei ilmoita käyttäjistä (phone home) eikä vaadi rekisteröintiä joten käyttäjämäärät perustuvat arvioihin. Vuonna 2015 Ubuntulla arvioitiin olevan yli 40 miljoonaa työpöytäkäyttäjää. W3Techsin mukaan Linuxia käyttävistä verkkosivustoista 15 prosenttia käyttää Ubuntua (vuonna 2026), mutta huomattavan suurta osaa palvelimista ei ole tunnistettu.

Merkittäviä yksittäisiä työpöytäkäyttäjiä ovat muun muassa Ranskan poliisin Gendarmerie (GendBuntu). Ranskalainen DINUM aikoo ottaa käyttöön GendBuntun laajemmin.

Pääartikkeli: Luettelo Ubuntun ohjelmaversioista

Ubuntusta julkaistaan uusi vakaa versio kuuden kuukauden välein: huhtikuussa ja lokakuussa. Jokaisella julkaisulla on koodinimi sekä versionumero, josta selviää julkaisuvuosi ja -kuukausi. Esimerkiksi Ubuntu 16.04 LTS julkaistiin 2016 huhtikuussa (04. kuukausi). Koodinimi on kaksiosainen ja koostuu edeltävästä adjektiivista sekä sitä seuraavasta samalla kirjaimella alkavasta eläinlajin nimestä. Esimerkiksi ensimmäisen version 4.10 koodinimi oli Warty Warthog (suom. känsäinen pahkasika).

LTS-versioita (pitkäaikaisen tuen julkaisu, engl. Long Term Support), tuetaan vähintään viisi vuotta sekä työpöytäkäytössä että palvelimissa ja muita versioita tuetaan yhdeksän kuukautta. LTS-versioita julkaistaan kahden vuoden välein huhtikuussa. Canonical on tammikuussa 2023 julkaissut Ubuntu Pro -palvelun, joka tarjoaa kymmenen vuotta tietoturvapäivityksiä Ubuntun ESM-julkaisun "main"-pakettivarastoon sisältyville ohjelmille. Tämä Extended Security Maintenance (ESM) jatkaa LTS-version tukea viidellä vuodella tarjoamalla tietoturvapäivityksiä. Lisätuki on ilmainen henkilökohtaiseen käyttöön korkeintaan viidelle koneelle ja maksullinen yrityksille.

Luettelo tuetuista versioista

Ubuntusta on useita virallisia ja yhteisön ylläpitämiä rinnakkaisversioita, joissa on erilaisia työpöytäympäristöjä tai muita eroja. Näitä ovat:

• Kubuntu: KDE-ympäristön käyttäjille suunnattu versio.
• Lubuntu: LXQt-ympäristöä käyttävä, kevyemmäksi vaihtoehdoksi tarkoitettu versio.
• Xubuntu: Xfce-ympäristön käyttäjille suunnattu versio.
• Ubuntu Studio: Multimedian luomiseen ja muokkaamiseen suunnattu versio.
• Ubuntu MATE: MATE-ympäristön käyttäjille suunnattu versio.
• Ubuntu Budgie: Budgien käyttäjille suunnattu versio.
• Ubuntu Kylin: Kiinankielisille alueille
• Ubuntu Unity: Unity-työpöytäympäristön käyttäjille suunnattu versio.
• Ubuntu Core: Snap-paketteihin perustuva versio.

Myös itse voi asentaa haluamansa työpöytäympäristön jälkikäteen.

Edubuntu oli opetuskäyttöön suunnattu rinnakkaisversio, joka aluksi julkaistiin nimellä Ubuntu Education Edition.

Ubuntu Touch on mobiililaitteille suunnattu versio.

• Wille Kuutti: Linux-käsikirja. Docendo, 2011. ISBN 978-951-0-37677-5
• Matthew Helmke: The Official Ubuntu Book (9th Edition). Prentice Hall, 2016. ISBN 978-0-13-451342-3 Teoksen verkkoversio.

• Ubuntun virallinen sivusto (englanniksi)
• Ubuntu Suomen sivut ja keskustelualueet – Ubuntun yhteisön virallinen Suomen paikallistiimi ([1])
• Ubuntu Forums (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Ubuntun profiili DistroWatch.com-sivulla (englanniksi)