factograf
FI
Sign in

brittiläinen kirjailija ja käsikirjoittaja (1937–2025)

Tom Stoppard

Tom Stoppard

Key facts

syntymäaika3. heinäkuuta 1937
kuolinaika29. marraskuuta 2025
ammattinäytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, journalisti
syntymäpaikkaZlín
kuolinpaikkaDorset
palkintoOlivier-palkinto

Nuoruus

Tomás Straüssler syntyi 1937 Tšekkoslovakiassa Zlín juutalaiseen perheeseen. Hänen vanhempansa Eugen Straüssler ja Martha Beckova olivat kumpikin maallistuneita juutalaisia. Tomás ei ollut vielä kahta, kun hänen perheensä pakeni 1939 Saksan Tšekkoslovakian miehitystä Singaporeen, minne Bata-kenkätehtaan työntekijöitä uudelleensijoitettiin. Eugen Straüssler oli töissä tehtaassa lääkärinä.

Kun japanilaiset miehittivät Singaporen, Tomás pakeni äitinsä ja veljiensä kanssa Australiaan ja sieltä Intiaan. Perheen isä jäi Singaporeen auttamaan kaupungin puolustuksessa. Hän kuoli helmikuussa 1942, kun japanilaiset upottivat aluksen, jolla hänen oli tarkoitus paeta. Stoppard sai tietää tämän vasta yli 50 vuotta taphtuneen jälkeen.

Kun perheen äiti meni naimisiin brittiläisen upseerin Kenneth Stoppard kanssa, he muuttivat vuonna 1946 Britanniaan. Samalla Tomás otti käyttöön nimen Tom Stoppard.

Ura

Toimittajasta näytelmäkirjailijaksi

Stoppard jätti koulun kesken ollessaan 17-vuotias ja alkoi toimittajksi. Hän kirjoitti ensin bristolilaiselle Western Daily Pressille ja sitten vuodesta 1958 Bristol Evening Worldille, mihin hän kirjoitti feature-juttuja, kolumenja ja teatterikritiikkejä. Stoppard muutti pian Lontooseen, missä työskenteli teatterikriitikkona Scene-aikakauslehdelle, ja sitten hän kirjoitti myös novelleja, radiokuunnelmia ja lyhyitä esityksiä televisioon. Hänen ensimmäinen näytelmänsä oli A Walk on the Water (1960), joka esitettiin myöhemmin myös televisiossa ja vuonna 1968 teatterilavalla.

Stoppard sai 1964 Ford Foundationilta apurahan, ja hän lähti sen ansiosta kirjoittamaan viideksi kuukaudeksi kirjoittamaan Berliiniin. Siellä hän tuotti yksinäytöksisen näytelmän, josta kehittyi lopulta kokopitkä näytelmä Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet. Sitä esitettiin vuonna 1966 Edinburgin Fringe-festivaalilla, ja National Theatre otti sen ohjelmistoonsa seuraavana vuonna. Stoppard oli 30-vuotiaana nuorin näytelmäkirjailija, jonka teos on päässyt National Theatreen. Broadwayllä sitä estettiin 1967, ja se palkittiin parhaan näytelmän Tony-palkinnolla.

Monet Stoppadin kirjoittamista näytelmistä näytelmistä olivat suosittuja ja arvostettuja. Hänen kirjoittamiaan olivat muun muassa The Real Inspector Hound (1968), Jumpers (1972), parhaan näytelmän Tonyllä palkittu Travesties (1974), Every Good Boy Deserves Favour (1978), Night and Day (1978), Undiscovered Country (1980) ja On the Razzle (1981). Undiscovered Countryn hän sovitti Arthur Schnitzlerin näytelmästä ja On the Razzlen Johann Nestroyn näytelmästä.

Stoppardin ensimmäinen romanttinen komedia oli The Real Thing (1982), joka palkittiin myös Tonyllä. Elämäkerturi Hermione Leen mukaan Stoppard piti Arcadiaa (1993) parhaana näytelmänään The Invention of Lovea (1997) suosikkinaan. Arcadiassa Stoppard rinnastaa 1800-luvun romantiikkaa ja 1900-luvun kaaosteoriaan. The Invention of Love puolestaan käsitteli runoilija A. E. Housmania.

Stoppardin trilogia The Coast of Utopia 1800-luvun intellektuelleista venäläisistä emigranteista esitettiin ensimmäisen kerran 2002. Se sai parhaan näytelmän Tonyn. Heroes (2005) puolestaan sai parhaan uuden komedian Laurence Olivier -palkinnon. Stoppardin seuraavia näytelmiä olivat Rock ’n’ Roll (2006) ja The Hard Problem (2015). Hän seuraa näytelmässään Leopoldstadt (2020) juutalaisperhettä Wienissä holokaustin aikana. Se palkittiin parhaan uuden näytelmän Laurence Olivier -palkinnolla.

Radio-, televisio- ja elokuvatyöt

Stopprad kirjoitti teatterinäytelmien lisäksi radiokuunnelmia ja televisionäytelmiä sekä käsikirjoitti elokuvia. Hänen käsikirjoittamiaan elokuviaan ovat muun muassa Romanttinen nainen (1975), Kohti auringonlaskua (1978), Brazil – tämän hetken tuolla puolen (1985) ja Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet (1990). Viimeksi mainitun hän myös ohjasi itse.

Stoppard käsikirjoitti Marc Normanin kanssa Rakastuneen Shakespearen (1998), josta heidät palkittiin Oscar-palkinnolla. Stoppardin elokuvatöitä olivat Vatelin (2000) englanninkielinen sovitus, Anna Karenina (2012) ja Tulppaanikuume (2017).

Tunnustukset

Stoppard tehtiin 1978 Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentaja CBE, ja hänestä tuli ritari 1997. Ansioritarikunnan jäsen hänetä tuli 2000. Britannian Pen-järjestön Pinter-palkinto hänelle myönnettiin 2013.

Teokset

Stoppard kirjoitti yli 30 näytelmää teatteriin. Hänen tunnetuimpia teoksia on 1966 kantaesityksensä saanut näytelmä Rosencrantz & Guildenstern Are Dead, jota on esitetty suomeksi nimellä Haukat ja haikarat. Muita Suomessa nähtyjä Stoppardin näytelmiä ovat Arkadia (Suomen Kansallisteatteri 1994, suom. Rauno Ekholm, ohj. Antti Einari Halonen) ja Rock’n’Roll (Helsingin Kaupunginteatteri 2008, suom. Kersti Juva, ohj. Kari Rentola).

Suomennetut näytelmät

  • Haukat ja haikarat
  • Arkadia, suom. Rauno Ekholm Suomen Kansallisteatteri 1994 (Näytelmämoniste)
  • Rock’n’Roll
  • Se tärkein (The real thing), suom. Liisa Ryömä, Pirkko-Liisa Sand. Helsinki: Työväen Näyttämöiden Liitto 1985 (Näytelmämoniste)
  • Rosencrantz ja Gyldenstern ovat kuolleet (Rosencrantz and Guildenstern are dead), suom. Heikki Eteläpää, Helsinki: Suomen Teatteriliitto [i.a.] (Näytelmämoniste) – Videokasettina Teatterikorkeakoulu 2000 (opinnäyte, taltiointi: Kulttuuritalo, Alppisali)
  • Tango
  • Paraatipäivä (On the Razzle, 1981); suomennos Esko Elstelä. Helsinki: Suomen Teatteriliitto 1983 (Näytelmämoniste. Näytelmä perustuu Johann Nestroyn näytelmään Einen Jux will er sich machen)
Kuunnelmia
  • Albertin silta, Helsinki: Yleisradio 1968 (Moniste)
  • Ole sä Ilona – mä olen Onni, Helsinki: Yleisradio 1970 (Moniste)
  • Erillisrauha (A separate peace), suom. Ritva Arvelo, Helsinki: Yleisradio 1983

Filmografia (käsikirjoitukset)

Aiheesta muualla

  • Tom Stoppard Internet Movie Databasessa. (englanniksi)

Read next

In 54 languages

Text from Wikipedia, CC BY-SA 4.0 · Source article