entinen eteläamerikkalainen valtio

Suur-Kolumbia

2 min read
In 74 languages
2 images

Key facts

väkiluku2 583 799

pinta-ala3 064 800km²

esiintymä kohteestahistoriallinen valtio

valtioSuur-Kolumbia

pääkaupunkiBogotá

luomisajankohta1819

valtionpäämiesSimón Bolívar

maanosaAmerikan manner

valuuttaPiasteri

virallinen kieliespanja

Suur-Kolumbia (esp. Gran Colombia) oli valtio nykyisten Kolumbian, Ecuadorin, Venezuelan ja Panaman alueella vuosina 1819–1831. Se muodostettiin Uuden-Granadan varakuningaskunnasta, mutta siihen kuului myös pieniä rannnikkoalueita, jotka ovat nykyiin osa Nicaraguaa.

Suur-Kolumbia-nimeä ei alun perin käytetty, vaan maan virallinen nimi oli Kolumbian tasavalta (esp. República de Colombia). Vasta myöhemmin historioitsijat keksivät käyttää nimeä Suur-Kolumbia erotukseksi nykyisestä Kolumbian tasavallasta. Kolumbia-nimitys taas tulee Kristoffer Kolumbuksen nimestä.

Aina hajoamisestaan asti jotkin eteläamerikkalaiset poliitikot ovat pyrkineet palauttamaan Suur-Kolumbian jossakin muodossa. Tämän puolesta ovat puhuneet muun muassa Nicolás Maduro ja Gustavo Petro. Mikäli Suur-Kolumbia perustettaisiin uudelleen, sen asukasluku olisi noin 100 miljoonaa.

Historia

Maa perustettiin Simón Bolívarin vapautettua Etelä-Amerikan valtiot, ja se oli aluksi Kolumbian, Ecuadorin ja Venezuelan unioni. Panama julistautui itsenäiseksi Espanjasta 28. marraskuuta 1821 ja liittyi samana päivänä Suur-Kolumbiaan. Quiton audiencia (nyk. Ecuador) liittyi tasavaltaan vuonna 1822. Perustuslaki valmistui vuonna 1821 ja maan pääkaupungiksi tuli Bogotá. Samana vuonna Panama liitettiin osaksi Suur-Kolumbiaa. Bolívarin tavoitteena oli liittotasavaltio, mutta valtion eri kansanryhmien väliset yhteenotot ja kykenemättömyys yhteistyöhön muuttivat hänen suunnitelmiaan ensin keskitetyksi hallintomuodoksi ja lopulta Bolívarin vuosina 1828–1830 johtamaan diktatuuriin.

Nopeasti valtion perustamisen jälkeen syntyi separatistisia liikkeitä eri maakunnissa johtuen Bolívarin eroamisesta maan johdosta vuonna 1830. Bolívar olisi halunnut luoda Suur-Kolumbiasta koko Etelä-Amerikan käsittävän valtion, mutta muiden alueen maiden poliitikot vastustivat tätä. Bolívar kannatti vahvaa keskusvaltaa, kun taas hänen vastustajansa kannattivat liittovaltiota. Venezuela ja Ecuador itsenäistyivät vuonna 1831, minkä johdosta Suur-Kolumbia käytännössä lakkasi olemasta. Kolumbian ja Panaman alueesta tuli Uuden-Granadan tasavalta, joka vaihtoi nimensä ensin Granadalaiseksi valtioliitoksi vuonna 1858, sitten Kolumbian yhdysvalloiksi vuonna 1863 ja lopulta nykyiseksi Kolumbian tasavallaksi vuonna 1886. Panama itsenäistyi vuonna 1903.

Hallinto ja politiikka

Suur-Kolumbia piti yllä diplomaattisia suhteita ulkovaltojen kanssa. Yhdysvallat tunnisti maan itsenäisyyden 19. kesäkuuta 1822, ja avasi kaksi konsulaatti Cartagenaan ja Santa Martaan seuraavana vuonna. Myöhemmin konsulaattien sivupisteitä avattiin myös muihin kaupunkeihin.

Kun Bolívar palasi sotaretkeltään Perusta vuonna 1828, hänen hallintonsa muuttui itsevaltaisempaan suuntaan: hän lakkautti varapresidentin viran ja kierrätti erotti hallituksia useaan otteeseen.

Hallinnollisesti Suur-Kolumbia jaettiin 12 departmenttiin.