Puolustushaara (engl. military branch) tarkoittaa ase- tai puolustusvoimien erikoistunutta osaa koko puolustuslaitoksen tasolla. Puolustushaaralla on itsenäinen valtakunnan tasoinen johto - esimerkiksi ilmavoimien esikunta - joiden yläpuolella on yleensä yleisesikunta. Yleisesikunta yleensä koordinoi myös puolustushaaroja palvelevia yhteisiä joukkoja ja laitoksia.
Erityisesti suurissa maissa voi puolustushaaroja olla enemmänkin. Suurempi määrä voi johtua esimerkiksi siitä, että maalla on brittiläistyyppinen siirtoarmeija, mikä antaa nopealle toiminnalle erityispiirteitä. Tällaisia puolustushaaroja on muun muassa Yhdysvaltain merijalkaväki. Puolustukseen voi myös liittyä strategisia elementtejä, kuten strategisia ohjusydinaseita. Muuttuvan aseteknologian ja sodankäyntitavan seurauksena ovat useat asevoimat perustaneet 2000-luvulla myös uusia puolustushaaroja.
Esimerkkejä puolustushaaroista maittain
Suomi
Suomen puolustusvoimien puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. Suomessa yleisesikuntaa kutsutaan Pääesikunnaksi.
Suomessa merivartiosto on osa Rajavartiolaitosta, eikä ole itsenäinen puolustushaara. Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt, mutta sisäministeriön alainen organisaatio, eikä kuulu rauhan aikana Puolustusvoimiin, vaikka rajavartiossa voi suorittaa varusmiespalvelun. Demilitarisoidun Ahvenanmaan autonomisen maakunnan alueella osan manner-Suomessa puolustusvoimille kuuluvista tehtävistä hoitaa Rajavartiolaitos.lähde?
Ruotsi
Ruotsissa on kolme puolustushaaraa kuten Suomessa.
Norja
Norjassa on viisi puolustushaaraa: maavoimat (norj. Hæren), merivoimat (Sjøforsvaret), ilmavoimat (Luftforsvaret), Kyberpuolustusjoukot (Cyberforsvaret) ja Kodinturvajoukot (Heimevernet).
Tanska
Tanskan puolustusvoimien puolustushaarat ovat maavoimat (tansk. Hæren), merivoimat (Søværnet, Kongelige Danske Marine) ja ilmavoimat (Flyvevåbnet). Vapaaehtoinen maanpuolustus eli Tanskan kodinturvajoukot (Hjemmeværnet) oli vielä äskettäin virallinen puolustushaara, mutta on nykyään Tanskan puolustusministeriön eikä maan puolustusvoimien esikunnan alaisuudessa.
Ranska
Ranskan asevoimien neljä puolustushaaraa ovat: maavoimat, merivoimat, ilma- ja avaruusvoimat sekä Ranskan sisäministeriön alaiset, poliisijoukkoihin kuuluvat santarmit.
Saksa
Saksan Bundeswehrissä on neljä puolustushaaraa: maavoimat (saks. Heer), merivoimat (Marine), ilmavoimat (Luftwaffe) sekä kyber- ja informaatioavaruuden joukot (Cyber- und Informationsraum, CIR).
Yhdysvallat
Yhdysvalloissa on kuusi puolustushaaraa: maavoimat, ilmavoimat, laivasto, merijalkaväki, rannikkovartiosto ja avaruusvoimat. Rauhan aikana rannikkovartiosto toimii Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön alaisuudessa.
Ukraina
Ukrainan asevoimissa on selitsemän puolustushaaraa: maavoimat, ilmavoimat, merivoimat, aluepuolustusjoukot, erikoisoperaatioiden joukot, maahanlaskujoukot, ja miehittämättömien järjestelmien joukot. Suuren merkityksensä vuoksi Ukraina eriytti Venäjän hyökkäyssodan 2022– aikana miehittämättömät järjestelmät omaksi puolustushaarakseen.
Venäjä
Venäjällä on kolme pääpuolustushaaraa - maavoimat (ven. Сухопутные войска, Suhoputnyje voiska), ilma- ja avaruusvoimat (Воздушно-космические силы) ja laivasto (Военно-морской флот). Lisäksi yleisesikunnan alaisuudessa on kolme itsenäistä puolustushaaraa - maahanlaskujoukot, miehittämättömien järjestelmien joukot, ja strategiset ohjusjoukot (Ракетные войска стратегического назначения) - sekä erikoisoperaatioiden joukot (Силы специальных операций).
Kiina
Kiinan Kansan vapautusarmeija muodostuu neljästä varsinaisesta puolustushaarasta, ja neljästä muusta itsenäisestä haarasta. Puolustushaarat ovat maavoimat, ilmavoimat, laivasto ja ohjusjoukot. Neljä muuta haaraa ovat Kansan vapautusarmeijan avaruusvoimat, informaatiotukijoukot, kyberjoukot ja logistiikkajoukot.
