Perim

Perim sijaitsee Jemenin luonaisrannikolla Bab el Mandebin salmessa. Saari on tuliperäinen ja sen pinta-ala on noin 14 km². Sen korkein kohta on 65 metriä merenpinnasta. Saaren pohjoisosassa on kiitotie ja lounaisrannikolla satama.

Nykyinen Perim tunnettiin antiikin aikoina nimellä Diodaros. Länsimaissa käytetty nimi Perim on johdettu arabian kielen sanasta barīm eli köysi. Termi saattaa olla viittaus tarinaan Bab el Mandebin salmen sulkeneesta ketjusta. Ristiretkien aikana saarella vieraili mahdollisesti Raynald of Châtillonin johtama ranskalainen laivasto, joka kärsi sittemmin tappion Saladinille. Vuonna 1513 paikalla vierailivat puolestaan Afonso de Albuquerquen johtamat portugalilaiset. Albuquerque kutsui paikkaa nimellä Meyo nimen Mayyun mukaan. Hän harkitsi linnoituksen perustamista saarelle, mutta hankkeesta luovuttiin liian hankalana. Saarella ei ollut esimerkiksi makean veden lähteitä.

Saarta miehittivät lyhyitä aikoja sittemmin myös muut valtiot. Ranskalaiset pitivät sitä hallussan vuonna 1738 ja britit vuonna 1799. Britit joutuivat lähtemään samasta syystä, kuin portugalilaiset aiemmin. Vuonna 1857 he kuitenkin palasivat ja paikalle perustettiin Brown Bay-niminen hiilenottoasema laivoille. Paikka toimi aina vuoteen 1936 saakka. Osmanit tekivät epäonnistuneen valtausyrityksen ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915. Brittivalta päättyi viimein vuoteen 1967 ja saaresta tuli osa Etelä-Jemeniä. Maan kommunistit sallivat Neuvostoliiton käyttää saarta tukikohtana.

Jemenin sisällissodan sytyttyä saaren valtasivat huthit. Vuonna 2015 sen valtasivat hutheilta heitä vastustavien Persianlahden maiden joukot. Saarelle on myöhemmin rakennettu ilmavoimien tukikohtaa kiitoratoineen. Hankkeesta on syytetty Yhdistyneitä arabiemiraatteja, joka ei kuitenkaan ole myöntänyt olevansa hankkeen takana. Syyskuussa 2026 huthit valtasivat saaren osana laajempaa etenemistään rannikolla.

Perimin saarella on muutamia satoja asukkaita. Uskonnoltaan he ovat pääasiassa sunnalaisia muslimeja.