Nils Bielke (7. helmikuuta 1644 Tukholma – 26. marraskuuta 1716) oli ruotsalainen vapaaherra, sotilas, kuninkaan neuvoston jäsen, diplomaatti, poliitikko, kenraaliluutnantti ja kreivi 1678, Ranskan lähettiläs 1679–1682, Pommerin kenraalikuvernööri 1687 ja vuodesta 1690 sotamarsalkka.
Bielke johti vuonna 1676 henkivartioväen ratsurykmenttiä Lundin taistelussa, jossa hän myös johti taistelua jatkanutta osastoa Kaarle XI:n johtaessa tanskalaisen ratsuväen takaa-ajoa. Bielke osallistui vuosina 1684–1687 Itävallan ja Turkin väliseen sotaan, jonka jälkeen hänet nimitettiin Ruotsin Pommerin kenraalikuvernööriksi. Hän hoiti virkaa vuoteen 1698 saakka.
Ura
Nils Bielke oli Salestadin vapaaherra Ture Nilsson Bielken ja Kristina Anna Banérin pojanpoika. Hän sai jo vuonna 1649 Korppoon vapaaherran arvon. Hänet lähetettiin vuonna 1661 Klaus Tottin jälkeen Ruotsin Ranskan-lähettilääksi. Palattuaan vuotta myöhemmin kotimaahansa hän palveli hovissa. Vain 29-vuotiaana hänet nimitettiin everstinä henkivartioväen ratsurykmentin komentajaksi, missä tehtävässä hän osallistui sotaan Tanskaa vastaan. Bielke sai vuonna 1678 kenraaliluutnantin arvon. Seuraavana vuonna hänet lähetettiin lähettilääksi Ranskaan ja vuonna 1685 hän siirtyi Saksan keisarin palvelukseen.
Palattuaan Ruotsiin 1687 hän oli valtaneuvoston jäsen, Pommerin kenraalikuvernööri ja ylipäällikkö. Hänet korotettiin kreiviksi vuonna 1687 Ruotsin ritarihuoneeseen numerolla 29 nimettynä Bielke af Åkerö suvuksi. Bielke joutui Kaarle XII:n epäsuosioon ja hänet tuomittiin kuolemaan sekä menettämään kunniansa ja omaisuutensa, mutta hänet armahdettiin ja hän vapautui myöhemmin vankilasta.
Avioliitto ja lapset
Bielke avioitui vuonna 1669 sotamarsalkka Gustaf Gabrielsson Horn af Björneborgin ja Sigrid Bielken tyttären, kreivitär Eva Horn af Björneborgin (1653–1740) kanssa. Avioparille syntyivät pojat kenraalimajuri Carl Gustaf Bielke (1683–1754) ja valtiomies Ture Gabriel Bielke (1684–1763).
Aiheesta muualla
- G. Wittrock: Nils Bielke, Svenskt biografiskt lexikon
