Malcolm III (Máel Coluim mac Donnchada); (1031–1093) oli Skotlannin kuningas vuosina 1058–1093.
Häntä pidetään Dunkeldin suvun kantaisänä, jonka jälkeläiset hallitsivat Skotlantia 250 vuoden ajan. Vuonna 1053 Malcolm kävi sotaa kuningas Macbethiä vastaan ja valloitti Skotlannin eteläosat Englannin Edvard Tunnustajan tuella. Macbethia seurasi tämän poikapuoli Lulach, jonka Malcolm surmasi taistelussa vuonna 1058, ja nousi siten Skotlannin kuninkaaksi.
Malcolmilla oli ensimmäisen vaimonsa Ingibjörgin kanssa kolme poikaa. Toiseksi vaimoksi tuli Edgar Athelingin sisar Skotlannin Pyhä Margaret. Hänen kanssaan Malcolm sai kahdeksan lasta. Neljä Malcolmin pojista: Duncan, Edgar, Alexander ja David nousivat myöhemmin Skotlannin kuninkaiksi. Toiseksi nuorimmasta tyttärestä tuli Englannin kuningatar Matilda Skotlantilainen.
Kuningatar Margaret käytti paljon valtaa. Hän vaihdatti hovikielen gaelista englanniksi ja sidotutti uskonnollisia kirjoja, joita Malcolm lukutaidottomana ei voinut lukea. Hän rakennutti Edinburghin linnan korkeimmalle kohdalle kappelin, jota nykyisin kutsutaan yhä Margaretin kappeliksi.
Malcolmin valtakunta ei kattanut nykyistä Skotlantia, sen länsi- ja pohjoisosat kuten Orkneysaaret ja Shetlandinsaaret olivat Norjan kuninkaan hallussa. Hän teki viisi menestyksekästä valloitusretkeä Englannin puolelle, mutta tuli joukkoineen lyödyksi kolme kertaa. Vuoden 1072 tappion seurauksena hän joutui alistumaan Englannin kuninkaalle ja antamaan poikansa Duncanin panttivangiksi. Malcolm ja hänen vanhin poikansa kaatuivat Alnwickin taistelussa vuonna 1093.
