Morgenavisen Jyllands-Posten on Tanskan suurin sanomalehti ja on perustettu vuonna 1871. Sen levikki oli arkisin 84 000 kappaletta vuonna 2014. Lehti on toimitukselliselta linjaltaan liberaali tai keskusta-oikeistolainen. Vuonna 2005 lehti julkaisi 12 profeetta Muhammedia esittävää pilakuvaa, ja tapauksen vuoksi tanskalaiset tuotteet joutuivat muslimimaissa boikottiin.
Historia
Jyllands-Posten on perustettu 1871. Se suhtautui 1920- ja 1930-luvuilla myönteisesti fasismiin. Jyllands-Postenin mukaan lehden linja ei kuitenkaan eronnut muista tuon aikaisista eurooppalaisista sanomalehdistä. Lehti teki 1930-luvulla yhteistyötä Times- ja Daily Telegraph -lehtien kanssa. Vuonna 1938 lehti julkaisi kuitenkin Kaj Munkin fasismin ja juutalaisvainojen vastaisen avoimen kirjeen Benito Mussolinille. Munk teloitettiin saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944. 1938 lehti lopetti yhteistyönsä puolueiden kanssa ja julistautui riippumattomaksi oikeistolaiseksi lehdeksi. Gerhard Eriksenin mukaan Jyllands-Postenin kriittiset kirjoitukset saivat vuonna 1959 Nikita Hruštšovin perumaan vierailunsa Tanskaan. 100-vuotispäivänään Jyllands-Posten otti lainan kahdelta pankilta ja osti itsensä. Se sai maksettua lainan pois vuonna 1977, minkä jälkeen lehti on luokitellut itsensä riippumattomaksi liberaaliksi, jolla ei ole kytköksiä talouselämään eikä puolueisiin.
Päätoimittajan lisäksi myös Jyllands-Postenin kulttuuritoimitus on ollut aktiivinen ajankohtaisessa keskustelussa. Vuonna 1957 kulttuuritoimittaja Jens Kroose ylisti pornografisena pidettyä kirjaa, mitä hän perusteli lehden liberaalilla linjalla.lähde? Jyllands-Posten kannatti sosiaalidemokraattisen Rasmussenin vaihtamista konservatiivi Rasmusseniin pääministerinä, mikä onnistuikin 2001 parlamenttivaaleissa.lähde?
Muhammed-pilapiirroskohu
- Pääartikkeli: Muhammed-pilapiirrosjupakka
- Pääartikkeli: Jyllands-Postenin pilapiirrokset
Jyllands-Posten tuli maailmankuuluksi julkaistuaan syyskuussa 2005 islamilaista maailmaa kohahduttaneet, kulttuuritoimittaja Flemming Rosen 40 pilapiirtäjältä tilaamat 12 profeetta Muhammedia esittäneet pilakuvat. Muslimimaiden johtajat vaativat Jyllands-Postenilta ja Tanskan hallitukselta anteeksipyyntöä pilakuvien johdosta. Tanskan hallitus kieltäytyi vetoamalla sananvapauteen. Siitä koitui vaikeuksia Tanskan viennille islamilaisissa maissa, missä tanskalaiset tuotteet, muun muassa Arla, joutuivat boikottiin. Vuonna 2006 Tanskan silloinen ulkoasiainministeri Uffe Ellemann-Jensen ehdotti, että lehden päätoimittaja Carsten Justen tulisi erota Muhammed-pilapiirrosjupakan vuoksi, mistä tämä kieltäytyi.
Lehti on ollut sen jälkeen jihadistien kohteena. Syyskuussa 2010 pidätettiin Tanskassa pommimies, jolla oli lehden toimituksen osoite. Joulukuussa 2010 Tanskan ja Ruotsin poliisit pidättivät neljä henkeä epäiltyinä aikeesta iskeä lehden toimitukseen. Ruotsalaiset Munir Awad, Omar Abdalla, Mounir Dhahri ja Sahbi Zalouti tuomittiin terrorismista ja laittomasta aseiden hallussapidosta. Heillä oli hallussaan ”konekivääri” [sic], äänenvaimennin ja 9 mm ammuksia.
Aiheesta muualla
- Jyllands-Posten (tanskaksi)
- Jyllands-Posten JP/Politikens Hus. Arkistoitu 30.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
- Spiegel, Taru: Danish Newspapers at the Library of Congress Library of Congress. 17.6.2019. Viitattu 2.8.2020.
