ISO 639 on kansainvälinen standardi, joka määrää kielten kaksi- ja kolmikirjaimiset tunnukset. Standardi koostuu useasta osasta, joita on julkaistu viisi. ISO 639 -tunnuksia ei ole tarkoitus käyttää kielten lyhenteinä vaan ainoastaan niiden yksiselitteisinä koodeina. Vuonna 2023 julkaistu ISO 639:2023 yhdistää viisi aiempaa standardia yhdeksi kokonaisuudeksi.
Ensimmäinen ISO 639 -standardi hyväksyttiin vuonna 1967. Standardi jaettiin kahteen osaan vuonna 2002, jolloin alkuperäisten kaksikirjaimisten tunnusten päivitetystä versiosta tuli ISO 639-1. Viimeinen lisäys siihen on tehty 11. helmikuuta 2013.
Toisen osan muodostavat kolmikirjaimiset tunnukset, ja se sisältää myös kaikki ensimmäisen osan kielet. Yksittäisten kielten lisäksi ISO 639-2 määrittää tunnuksia myös kieliryhmille. Kolmas osa ISO 639-3 pyrkii antamaan kolmikirjaimisen tunnuksen kaikille tunnetuille ihmiskielille.
Unicoden CLDR-hankkeessa (Common Locale Data Repository) kielten suomenkieliset nimet ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarkastamia.
Esimerkiksi suomen kielen ISO 639-1 -koodi on ”fi” ja ISO 639-2 -koodi on ”fin”.
ISO 639:2023
ISO 639:2023 yhdistää aiemmin julkaistut viisi standardia yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja tämän johdosta aiemmat standardit on vedetty pois. Aiemmat standardit ovat:
- ISO 639-1:2002
- ISO 639-2:1998
- ISO 639-3:2007
- ISO 639-4:2010
- ISO 639-5:2008
Aiempien osien koodimäärityksiä on myös päivitetty.
Aiheesta muualla
- Kielten nimiä ja koodeja (J. Korpela)
- Codes for the Representation of Names of Languages (englanniksi)
- Common Locale Data Repository (CLDR) Project (englanniksi)
