factograf
FI

järjestyksessään 38. Suomen eduskuntavaalit

Eduskuntavaalit 2019

Eduskuntavaalit 2019
All data from the card 34
Äänestysprosentti
68,7 % (yhteensä) 1,8 %-yks. 72,1 % (Suomessa) 2,0 %-yks.
Johtaja
Antti Rinne
Puolue
Sosiaalidemokraatit
Johtaja alkaen
9. toukokuuta 2014
Johtajan paikka
Uudenmaan vaalipiiri
Viime vaalit
34 paikkaa, 16,5 %
Paikkoja ennen
35
Saadut paikat
40
Paikkojen muutos
6
Äänet
546 471
Kannatus
17,7 %
Muutos
1,2 %-yks.
Johtaja
Juha Sipilä
Puolue
Keskusta
Johtaja alkaen
9. kesäkuuta 2012
Johtajan paikka
Oulun vaalipiiri
Viime vaalit
49 paikkaa, 21,1 %
Paikkoja ennen
48
Saadut paikat
31
Paikkojen muutos
18
Äänet
423 920
Kannatus
13,8 %
Muutos
7,3 %-yks.
Johtaja
Anna-Maja Henriksson
Puolue
Ruotsalainen kansanpuolue
Johtaja alkaen
12. kesäkuuta 2016
Johtajan paikka
Vaasan vaalipiiri
Viime vaalit
9 paikkaa, 4,9 %
Paikkoja ennen
9
Saadut paikat
9
Paikkojen muutos
0
Äänet
139 640
Kannatus
4,5 %
Muutos
0,3 %-yks.

Suomen 38. eduskuntavaalit järjestettiin sunnuntaina 14. huhtikuuta 2019, ja niissä valittiin kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2019–2023.

Vaalien ääniharava oli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Valituista kansanedustajista naisia oli 93, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen ennätys oli vuodelta 2011, jolloin naisia valittiin eduskuntaan 85. Toinen vaalien erityispiirre oli, että huomattava määrä pitkäaikaisia kansanedustajia jätti eduskunnan. Esimerkiksi keskustassa koettiin miltei täydellinen sukupolvenvaihdos; puolueen eduskuntaryhmässä ei vaalien jälkeen ollut enää ketään 1980-luvulla tai aiemmin kansanedustajana toiminutta. Vaaleissa kansanedustajien keski-ikä aleni hieman. Valituiksi tulleiden keski-ikä oli 46 vuotta, kun vuonna 2015 se oli ollut yhden vuoden korkeampi. Toisaalta alle 30-vuotiaita kansanedustajia oli nyt vain kahdeksan. Keväällä 2019 valitun eduskunnan kuopus oli tamperelainen vihreiden listoilta valittu 24-vuotias yhteiskuntatieteiden opiskelija Iiris Suomela. Ensimmäisen kerran eduskuntavaalien historiassa jokaisen puolueen osuus vaaleissa annetuista äänistä jäi alle 20 prosentin.

Vaaleissa eniten paikkoja sai sosiaalidemokraatit 40 paikalla. Myös perussuomalaiset, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto nostivat paikkamääriään edellisistä vaaleista. Keskusta ja siniset olivat ainoat paikkoja menettäneet eduskuntapuolueet, kun taas RKP ja kristillisdemokraatit säilyttivät paikkansa. Edellisellä vaalikaudella perustettu Liike Nyt valittiin ensi kertaa vaaleilla eduskuntaan sen puheenjohtaja Hjallis Harkimon pidettyä paikkansa.

Vaalien jälkeen oikeusministeriön puoluerekisteristä poistettiin kaksi puoluetta, jotka eivät olleet saaneet yhtäkään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. Kyseiset puolueet olivat Suomen Kommunistinen Puolue ja Kommunistinen Työväenpuolue.

Vaalikamppailu

SDP:n Antti Rinne oli luvannut vappuna 2018 eläkkeisiin korotusta, mistä käytettiin nimitystä vappusatanen.

Vaalitaistelua sävytti kaksi erillistä ympäristöteemaa. Perussuomalaiset jättäytyivät ainoana ryhmänä eduskuntapuolueiden joulukuussa 2018 sopimien ilmastotavoitteiden ulkopuolelle. Vaaleissa perussuomalaiset vetosivatkin moniin sellaisiin äänestäjiin, jotka pelkäsivät erilaisten ilmastotoimien vaikutusta omaan elämäänsä. Toinen poikkeuksellinen vilkas ilmastoa sivunnut keskustelu käytiin juuri vaalien alla siitä, kuinka paljon metsiä voitiin Suomessa hakata kestävästi. Keskusta kantoi huolta teollisuuden puunsaannista, vihreät puolestaan vaativat hakkuumäärien vähentämistä, ja sosiaalidemokraatit joutuivat tasapainoilemaan teollisuusmyönteisen ammattiyhdistyssiipensä ja ympäristönäkökohtia painottaneen punavihreän siipensä välillä.

Kokoomus joutui vaaleihin valmistauduttaessa ahtaalle, kun eri puolilta maata paljastui vakavia vanhusten hoitoon liittyneitä epäkohtia ja suoranaisia laiminlyöntejä. Monet ongelmista olivat yksityisissä hoitolaitoksissa, joiden asioiden ajajaksi kokoomus oli sote-uudistukseen liittyneessä julkisessa keskustelussa leimautunut. Puolue jäi lopulta yksin vastustamaan täsmällisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin eikä onnistunut edes perustelemaan kantaansa selvästi. Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei syntynyt niin merkittävää vaaliteemaa kuin etukäteen oli arveltu. Näillä teemoilla ratsastaen perussuomalaiset menestyivät lähinnä Oulussa, jossa oli syksyllä 2018 tullut ilmi useita yleistä mielipidettä kuohuttaneita, maahanmuuttajien tekemiä seksuaalirikoksia.

Vaalikamppailua varjostivat eräiden kärkipoliitikkojen terveysongelmat. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sairastui joululomallaan Espanjassa keuhkokuumeeseen ja joutui jäämään kahdeksi kuukaudeksi sairauslomalle. Tämän lisäksi hänellä todettiin sepelvaltimotauti, jonka tukkima verisuoni avattiin pallolaajennuksella. Kesken Rinteen sairausloman tuli tieto, että SDP:n varapuheenjohtajan Maarit Feldt-Rannan syöpä oli uusiutunut, minkä vuoksi hän luopui ehdokkuudestaan vaaleissa. Vihreän liiton puheenjohtaja Touko Aalto oli syksyllä 2018 jättänyt paikkansa uupumuksen ja masennuksen vuoksi, ja puolue lähti vaaleihin väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valitun Pekka Haaviston luotsaamana.

Vaalien aikataulu

Eduskuntavaalien 2019 aikataulu oli seuraava:

Tapahtuma tai asia Päivämäärä
Vaalipiirien paikkamäärien vahvistuminen 31.10.2018
Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa ja missä vaalipiirissä kukin on äänioikeutettu) 22.2.2019
Ehdokashakemusten jättöpäivä 5.3.2019
Ehdokasasettelun vahvistaminen ja ehdokasnumeroiden arvonta 14.3.2019
Ennakkoäänestys kotimaassa 3.–9.4.2019
Ennakkoäänestys ulkomailla 3.–6.4.2019
Vaalipäivä 14.4.2019
Tulosten vahvistaminen 17.4.2019
Uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4.2019

Vaalipiirit ja vaaliliitot

Kansanedustajat valittiin 13 vaalipiiristä, joiden paikkaluku määräytyi 31. lokakuuta 2018 tarkastetun asukasluvun perusteella, sekä Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiristä, josta valitaan aina yksi edustaja. Vuoden 2015 vaaleihin verrattuna Savo-Karjalan vaalipiiri menetti yhden eduskuntapaikan, ja vastaavasti Uudenmaan vaalipiiri sai yhden lisäpaikan.

Vaalipiiri Kansanedustajat Vaaliliitot
Paikat Muutos
01 Helsinki 22
02 Uusimaa 36 +1
03 Varsinais-Suomi 17
04 Satakunta 8 Kok. + RKP
05 Ahvenanmaa 1
06 Häme 14
07 Pirkanmaa 19
08 Kaakkois-Suomi 17 SKE + KP
09 Savo-Karjala 15 –1 SKE + KP
10 Vaasa 16
11 Keski-Suomi 10
12 Oulu 18
13 Lappi 7 Kok. + KD + RKP

Tulokset

Vaalipiirien paikkajako ja suurin puolue (vas.) sekä puolueiden äänestysprosentti vaalipiireittäin (oik.)
Vaalipiirien paikkajako ja suurin puolue (vas.) sekä puolueiden äänestysprosentti vaalipiireittäin (oik.)
Puolueet Äänet Paikat
Ääniä % +/– Paikat +/–
Sosiaalidemokraatit 546 471 17,73 +1,22 40 +6
Perussuomalaiset 538 805 17,48 –0,17 39 +1
Kokoomus 523 957 17,00 –1,20 38 +1
Keskusta 423 920 13,76 –7,34 31 –18
Vihreät 354 194 11,49 +2,96 20 +5
Vasemmistoliitto 251 808 8,17 +1,04 16 +4
Ruotsalainen kansanpuolue 139 640 4,53 –0,35 9 ±0
Kristillisdemokraatit 120 144 3,90 +0,36 5 ±0
Liike Nyt 69 427 2,25 Uusi 1 Uusi
För Åland, gemensam lista 11 640 0,38 Uusi 1 Uusi
Siniset 29 943 0,97 Uusi 0 Uusi
Piraattipuolue 19 032 0,62 –0,23 0 ±0
Tähtiliike 11 366 0,37 Uusi 0 Uusi
Kansalaispuolue 7 645 0,25 Uusi 0 Uusi
Feministinen puolue 6 662 0,22 Uusi 0 Uusi
Liberaalipuolue 5 014 0,16 Uusi 0 Uusi
Suomen Kommunistinen Puolue 4 305 0,14 –0,11 0 ±0
Markus Kuotesaho 4 002 0,13 Uusi 0 Uusi
Eläinoikeuspuolue 3 378 0,11 Uusi 0 Uusi
Itsenäisyyspuolue 2 444 0,08 –0,38 0 ±0
Suomen Kansa Ensin 2 366 0,08 Uusi 0 Uusi
Kommunistinen Työväenpuolue 1 240 0,04 ±0,00 0 ±0
Jessica ”Jessy” Eckerman 1 078 0,03 Uusi 0 Uusi
Aito suomalainen yhteislista 589 0,02 Uusi 0 Uusi
Reformin yhteislista 525 0,02 Uusi 0 Uusi
Maarit Markkula 452 0,01 Uusi 0 Uusi
Alternativ för Åland, gemensam lista 358 0,01 Uusi 0 Uusi
Rehtiliike yhteislista 344 0,01 Uusi 0 Uusi
Veeti Salo 215 0,01 Uusi 0 Uusi
Voitto Välimäki 185 0,01 Uusi 0 Uusi
Kari Leppäjoki 166 0,01 Uusi 0 Uusi
Petri Hirvimäki 148 0,00 Uusi 0 Uusi
Petri Paakki 145 0,00 Uusi 0 Uusi
Yhteislista Jaana ja Leo 87 0,00 Uusi 0 Uusi
Jyrki Helminen 67 0,00 Uusi 0 Uusi
Masi Aarnio 64 0,00 Uusi 0 Uusi
Teemu Taskinen 40 0,00 Uusi 0 Uusi
Reija Kuparinen 29 0,00 Uusi 0 Uusi
Olavi Koskela 21 0,00 Uusi 0 Uusi
Yhteensä 3 081 916 100 % 200
Hyväksyttyjä ääniä 3 081 916 99,42
Hylättyjä 17 844 0,58
Äänestäneitä 3 099 760 68,73
Äänioikeutettuja 4 510 040
Lähde: Oikeusministeriö

Ääniharavat

Sija Ehdokas Puolue Ääniä Vaalipiiri Osuus vaalipiirin annetuista äänistä Lähde
1. Jussi Halla-aho Perussuomalaiset 30 596 Helsinki 7,9 %
2. Li Andersson Vasemmistoliitto 24 542 Varsinais-Suomi 8,9 %
3. Antti Häkkänen Kokoomus 20 234 Kaakkois-Suomi 8,3 %
4. Pekka Haavisto Vihreät 20 163 Helsinki 5,2 %
5. Elina Lepomäki Kokoomus 19 292 Uusimaa 3,5 %
6. Sanna Marin Sosiaalidemokraatit 19 088 Pirkanmaa 6,4 %
7. Juha Sipilä Keskusta 16 688 Oulu 6,4 %
8. Ville Tavio Perussuomalaiset 14 957 Varsinais-Suomi 5,4 %
9. Anna-Maja Henriksson Ruotsalainen kansanpuolue 14 545 Vaasa 5,8 %
10. Antti Lindtman Sosiaalidemokraatit 14 541 Uusimaa 2,7 %

Vaalipiirien suurimmat ääniharavat

Vaalipiiri Ehdokas Puolue/lista Ääniä Osuus vaalipiirin annetuista äänistä Lähde
Helsinki Jussi Halla-aho Perussuomalaiset 30 596 7,9 %
Uusimaa Elina Lepomäki Kokoomus 19 292 3,5 %
Varsinais-Suomi Li Andersson Vasemmistoliitto 24 542 8,9 %
Satakunta Laura Huhtasaari Perussuomalaiset 12 991 10,4 %
Ahvenanmaa Mats Löfström För Åland, gemensam lista 11 051 84,5 %
Häme Ville Skinnari Sosiaalidemokraatit 8 319 4 %
Pirkanmaa Sanna Marin Sosiaalidemokraatit 19 088 6,4 %
Kaakkois-Suomi Antti Häkkänen Kokoomus 20 234 8,3 %
Savo-Karjala Sari Essayah Kristillisdemokraatit 12 397 5,6 %
Vaasa Anna-Maja Henriksson RKP 14 545 5,8 %
Keski-Suomi Riitta Mäkinen Sosiaalidemokraatit 8 916 5,8 %
Oulu Juha Sipilä Keskusta 16 688 6,4 %
Lappi Katri Kulmuni Keskusta 8 423 8,4 %

Äänikynnys

Lapin vaalipiirissä Vihreiden ehdokkaana ollut Riikka Karppinen keräsi 7 818 ääntä, mutta jäi silti valitsematta eduskuntaan. Se on Suomen historian suurin sellainen eduskuntavaalien äänimäärä, jonka kerännyt jäi eduskunnan ulkopuolelle. Vanha ennätys oli niin ikään Vihreiden Tarja Cronbergin 7 804 ääntä Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vaaleissa 2007. Karppinen sai piirissään toiseksi eniten ääniä, mutta suhteellisen vaalijärjestelmän takia eduskuntaan pääsi hänen sijastaan keskustan Markus Lohi, joka sai 4 969 ääntä.

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen toteaa, että reaalinen äänikynnys oli Uudellamaalla 2,3 prosenttia ja Lapissa 9,7 prosenttia. Siten lappilaiset ja uusmaalaiset äänestäjät ovat Jääskeläisen mukaan eriarvoisessa asemassa.

Vaalirahoitus

Läpi päässeistä ehdokkaista eniten rahaa kampanjaansa käytti Elina Lepomäki: 115 546,68 euroa. Läpi päässeistä yli sata tuhatta euroa kuluttivat myös Heikki Vestman, Antti Häkkänen, Ruut Sjöblom ja Arto Satonen. Eduskuntaan tai varasijalle päässeiden kampanjaansa käyttämien summien mediaani oli 31 104,00 €. Vähiten rahaa käytti Jussi Halla-aho: vain 307,52 euroa.

Varasijalle jääneistä ehdokkaista eniten rahaa käytti Kauko Turunen (kd/sit.): 112 392,53 euroa. Myös varasijalle jääneen Milla Bruneaun (kok.) kampanja maksoi yli 100 000 euroa.

Lepomäki satsasi yhtä saamaansa ääntä kohden noin kuusi euroa rahaa. Kauko Turusen äänelle taas tuli hintaa yli 43 euroa. Jussi Halla-ahon äänelle tuli hintaa vain sentin verran.

Lain mukaan yksi taho saa tukea yhtä ehdokasta enintään 6 000 eurolla, mutta jotkut pilkkovat antamansa tuen osiin ja kanavoivat sen ehdokkaalle usean hallinnoimansa yrityksen kautta. Esimerkiksi Antti Häkkänen sai tällä tavalla kaksi 5 000 euron erää samalta taholta.

Kansanedustajiksi valittujen ja varasijalle jääneiden ehdokkaiden kampanjarahoituksesta noin 40 prosenttia on tullut tuntemattomista lähteistä. Tuen lähteitä jää piiloon, koska lahjoittaja on kerrottava vain, jos tuen suuruus on vähintään 1 500 euroa. Suurin rooli tuntemattomiksi jäävillä tukijoilla oli kokoomuksen ja keskustan kampanjoissa. Esimerkiksi Antti Häkkäsen kampanja maksoi 112 746,00 euroa, ja tästä summasta 98 210 euroa jää pimentoon. Myös vaalikampanjoita varten otetut lainat saattavat olla todellisuudessa piilotukea, mutta sen ilmoittaminen on ehdokkaan oman harkinnan varassa.

Puolueiden keskeiset eduskuntavaaliteemat

Taulukossa on koottuna keskeisiä vaaliteemoja suomalaisilta eduskuntapuolueilta. Tiedot on kerätty joko puolueiden nettisivujen vaaliohjelmista tai puoluejohdon ulostuloista valtakunnallisessa mediassa.

Puolue Vaaliteemat Vaalilause
Keskusta perheet, ilmasto ja koko Suomesta huolehtiminen Suomen arvoisia tekoja
Kokoomus lisää hyvinvointia, toimivat palvelut kaikenikäisille, laadukas koulutus, sujuva liikkuminen, arjen turvallisuus Luotamme Suomeen
Kristillisdemokraatit kristilliset arvot, perheet ja lapset, kannattava työnteko, vanhustenhoito ja sote, turvallisuus, kotimainen ruoka ja energia Suomi johon voit luottaa
Liike Nyt markkinatalous, ilmastonmuutos, yksilön arvostaminen, elektroninen demokratia, EU-myönteisyys Ole se muutos, jonka haluat nähdä
Perussuomalaiset suomalaisten hyvinvointi etusijalle, julkisen talouden tasapainottaminen, maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen Jotain rajaa, Äänestä Suomi takaisin
Ruotsalainen kansanpuolue kaksikielisyys, koulutus, yrittäjyys, terveydenhuolto, ilmasto, vanhukset, lapset, kaupungit ja maaseutu, EU-myönteisyys Nära dig – Lähellä sinua
Siniset turvallisuus, kahdestatoista eri näkökulmasta Turvaa vapaa Suomi
Sosiaalidemokraatit koulutus ja osaaminen, reilu työelämä, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta Meillä taitaa olla sama suunta
Tähtiliike Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus, hallittu maahanmuuttopolitiikka, maakuntien elinvoimaisuus, köyhyyden poistaminen Terve Suomi
Vasemmistoliitto eriarvoistumisen pysäyttäminen, oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta ja uusi työ Oikeudenmukainen Suomi kaikille, ei harvoille
Vihreät ilmasto, koulutus, köyhyyden poistaminen Näytä luontosi

Ehdokkaat

Eduskuntavaaliehdokkaat puolueittain

Vaalipiirilautakunnat vahvistivat vaalien ehdokasasettelun ja laativat ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otettiin arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaat. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdokaslistojen yhdistelmä laadittiin ja ehdokasasettelu vahvistettiin torstaina 14. maaliskuuta 2019. Yhdistelmässä on jokaisen ehdokkaan järjestysnumero, nimi, kotikunta sekä arvo, ammatti tai toimi. Ehdokaslistojen yhdistelmä oli nähtävillä muun muassa äänestyskopeissa.

Ehdokkaita asettavat puolueet ja valitsijayhdistykset yleensä julkaisevat ehdokkaansa nettisivuillaan. Erilaiset vaalikoneet myös usein listaavat ehdokkaita tietoineen.

Luopuneita edustajia

Eduskunnasta jäi vapaaehtoisesti pois useita hyvin kokeneita ja tunnettuja kansanedustajia. Näistä kokoomuksen Pertti Salolainen oli aloittanut kansanedustajana jo vuoden 1970 vaaleissa. Varapuhemiehenä toiminut keskustan Mauri Pekkarinen jäi pois oltuaan yhtäjaksoisesti kansanedustajana vuoden 1979 vaaleista lähtien. Keskustan muista ministerinä toimineista konkareista lähtivät myös Kauko Juhantalo, Sirkka-Liisa Anttila ja Seppo Kääriäinen. Sipilän hallituksen ministereistä paikastaan luopuivat keskustalainen Anne Berner ja vaalikauden alussa ministerinä ollut kokoomuslainen Lenita Toivakka. Tunnetuimpiin luopujiin kuului aiemmin 20 vuotta perussuomalaisia johtanut sinisten ulkoministeri Timo Soini. Sinisen tulevaisuuden ryhmästä luopuivat myös esimerkiksi Lea Mäkipää ja Vesa-Matti Saarakkala. Myös vuoteen 2018 asti puhemiehenä toiminut ja vaalikauden lopuksi Liike Nyt:iin siirtynyt Maria Lohela jätti eduskunnan. Opposition edustajista eduskunnan jättivät muun muassa puolueidensa puheenjohtajina toimineet SDP:n Eero Heinäluoma, vihreiden Ville Niinistö ja RKP:n Stefan Wallin. Luopuneista edustajista Heinäluoma, Niinistö ja Pekkarinen pyrkivät ja lopulta myös nousivat europarlamenttiin.

Uudelleen valitsematta jääneet kansanedustajat

Kannatustutkimukset

Valtakunnalliset puoluekannatuskyselyt

Pääartikkeli: Puoluekannatus Suomessa
Tutkimusaika Gallup Kokonaisotos Puoluekantansa

ilmoittaneet (%)

KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD SIN Muut Johto
1.4.–9.4.2019 Taloustutkimus 1 969 63,6 / 73,5 14,5 15,9 16,3 19,0 12,2 8,7 4,9 4,3 0,8 3,4 2,7
3.4.–7.4.2019 Kantar TNS 2 000 ? 14,4 17,5 15,0 19,5 12,0 9,6 4,4 4,1 1,1 2,4 2,0
25.3.–3.4.2019 Tietoykkönen 1 503 79,9 14,7 17,0 13,4 19,6 13,3 9,1 3,9 4,1 2,0 2,9 2,6
6.3.–26.3.2019 Taloustutkimus 1 954 62,5 / 70,4 14,4 15,8 15,1 20,1 13,0 9,8 4,3 3,5 0,9 3,1 4,3
18.2.–15.3.2019 Kantar TNS 2 490 ? 14,3 18,1 11,1 21,0 14,0 8,9 4,4 4,2 1,2 2,8 2,9
6.2.–5.3.2019 Taloustutkimus 2 905 61,2 / 69,4 14,1 16,2 13,3 21,3 13,7 8,9 4,7 3,5 1,8 2,5 5,1
18.2.–3.3.2019 Tietoykkönen 1 500 79,2 14,1 18,1 11,2 21,3 13,2 9,0 4,1 4,1 2,3 2,6 3,2
14.1.–14.2.2019 Kantar TNS 2 688 63 14,7 18,6 11,4 20,8 13,6 8,7 4,3 4,0 1,0 2,9 2,2
14.1.–5.2.2019 Taloustutkimus 2 928 61,3 / 68,6 15,6 17,3 12,0 20,1 14,6 8,6 4,0 3,6 1,4 2,7 2,8
14.1.–28.1.2019 Tietoykkönen 1 500 76,3 14,4 19,7 9,9 21,0 13,0 8,9 4,2 4,3 2,1 2,5 1,3
13.12.2018–11.1.2019 Kantar TNS 2 282 ? 15,6 19,5 9,7 20,9 12,9 9,4 4,3 4,0 1,1 2,6 1,4
10.12.2018–8.1.2019 Taloustutkimus 2 443 62,8 / 70,8 16,1 19,6 10,2 21,2 13,6 9,5 2,5 4,2 1,0 2,1 1,6
5.12.–18.12.2018 Tietoykkönen 1 507 76,3 15,5 19,6 9,7 20,7 12,9 9,1 4,1 3,9 1,8 2,7 1,1
13.11.–12.12.2018 Kantar TNS 2 280 ? 15,6 19,4 8,6 21,4 13,4 9,6 4,4 4,1 1,2 2,3 2,0
12.11–4.12.2018 Taloustutkimus 2 937 61,6 / 69,2 17,0 19,1 8,1 21,5 13,9 8,5 4,0 4,1 1,5 2,3 2,4
14.11.–23.11.2018 Tietoykkönen 1 505 77,3 15,1 19,8 8,4 21,4 13,6 9,3 4,5 3,7 2,2 2,6 1,6
15.10.–12.11.2018 Kantar TNS 2 314 ? 15,4 19,7 8,7 22,4 12,5 9,7 4,4 4,0 1,2 2,0 2,7
3.10.–6.11.2018 Taloustutkimus 3 433 59,0 / 68,8 16,5 20,2 9,8 22,7 11,3 9,2 4,3 3,5 1,1 1,4 2,5
12.10.–30.10.2018 Tietoykkönen 1 500 73,8 15,2 19,9 7,7 22,0 12,9 9,5 4,2 3,8 2,3 2,5 2,1
17.9.–11.10.2018 Kantar TNS 2 386 ? 15,7 19,6 9,1 22,0 12,0 9,8 4,4 3,8 1,4 2,2 2,4
10.9.–2.10.2018 Taloustutkimus 2 415 57,7 / 67,0 17,6 18,9 9,3 22,6 11,6 9,8 3,7 4,1 1,1 1,3 3,7
20.8.–14.9.2018 Kantar TNS 2 380 67 15,5 19,7 8,7 21,4 12,9 9,6 4,5 3,9 1,6 2,2 1,7
13.8.–25.8.2018 Tietoykkönen 1 500 77,1 15,5 19,8 8,0 21,9 13,1 9,1 4,2 3,7 2,1 2,6 2,1
16.7.–16.8.2018 Kantar TNS 2 412 64 15,5 20,2 7,9 21,7 13,7 9,6 4,3 4,1 1,2 2,0 1,5
9.7.–7.8.2018 Taloustutkimus 2 452 61,2 / 69,4 17,8 19,8 8,7 21,2 13,6 7,7 4,3 3,8 0,8 2,3 1,4
11.6.–12.7.2018 Kantar TNS 2 516 66 15,3 20,2 7,8 22,1 13,2 9,6 4,3 4,2 1,3 2,0 1,9
6.6.–3.7.2018 Taloustutkimus 2 440 63,1 / 70,0 16,6 19,7 10,3 20,3 13,9 8,6 3,3 3,6 1,1 1,9 0,6
19.4.2015 Eduskuntavaalit 2015 21,1 18,2 17,7 16,5 8,5 7,1 4,9 3,5 – 2,4 2,9

Vaalipiirikohtaiset kyselyt

Vaalipiirikohtainen puoluekannatus
Vaalipiiri Tutkimusaika Gallup Kokonaisotos Puoluekantansa

ilmoittaneet (%)

KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD SIN Muut Johto
Varsinais-Suomi 18.3.–29.3.2019 Feedback Group 1 518 59 12,8 16,5 16,5 19,6 12,2 12,0 4,5 2,6 0,5 2,6 3,1
Oulu ? Taloustutkimus 613 ? 32,3 11,4 19,5 12,4 9,6 10,1 – 2,8 0,6 1,2 12,8
Lappi ? Taloustutkimus ? ? 30,3 8,6 19,9 14,9 9,4 13,2 0,3 1,2 0,4 1,8 10,4
Keski-Suomi 3.3.–20.3.2019 Tietoykkönen 1 000 ? 18,2 11,1 14,0 23,3 12,8 8,9 – 6,6 2,4 2,7 5,1
Savo-Karjala ? Tietoykkönen ? ? 24,2 11,4 15,2 22,4 9,1 7,8 – 6,4 1,8 1,7 2,0
Satakunta 18.3.–20.3.2019 Norstat Finland 1 320 ? 14,7 16,4 20,9 25,1 6,3 10,1 – 3,2 – 3,3 4,2
Kaakkois-Suomi ? Kaakon Viestintä 1 501 ? 17,6 13,9 17,7 26,4 11,3 4,1 – 4,9 1,4 2,5 8,7
Häme 8.1.–18.1.2019 Tietoykkönen 1 000 62,9 12,1 21,6 15,7 26,0 7,0 7,5 – 7,7 0,6 1,8 4,4
Savo-Karjala 29.10.–8.11.2018 Tietoykkönen 1 003 59,2 27,2 11,5 9,0 23,6 7,5 9,2 – 8,9 2,0 1,1 3,6
Keski-Suomi Syys–lokakuu 2018 Tietoykkönen 500 ? 23,4 13,9 11,6 23,2 9,5 9,1 – 6,1 0,9 2,3 0,2

Vaalipiirikohtainen äänestysvarmuus

Vaalipiiri Tutkimusaika Gallup Kokonaisotos Ilmoitti äänestävänsä
vaaleissa (%)
KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD SIN Muut
Keski-Suomi 3.3.–20.3.2019 Tietoykkönen 1 000 64 / 87 – – 71 – 69 90 – – – –
Uusimaa 13.11.–18.11.2018 Tietoykkönen 1 000 54 / 84 67 73 59 65 43 74 72 – – –
Helsinki 13.11.–18.11.2018 Tietoykkönen 750 58 / 86 – 78 55 73 – – – – – –

Paikkamääräennusteet

Julkaisupäivä Tekijä KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD SIN Muut Johto
14.4.2019 Databyro 33 36 32 44 23 17 8+1 6 0 0 8
12.4.2019 Betsson 32 36 36 43 21 15 9+1 6 1 0 7
12.4.2019 Accuscore 29 35 36 44 23 15 9+1 7 1 0 8
11.4.2019 Vihreä Lanka 33 35 34 44 23 15 8+1 6 1 0 9
11.4.2019 Yle 33 36 29 45 26 16 7+1 5 0 2 9
9.4.2019 Accuscore 30 38 30 47 24 14 9+1 6 1 0 9
5.4.2019 Vihreä Lanka 33 34 31 45 25 15 8+1 6 1 1 11
4.4.2019 Vihreä Lanka 33 35 29 44 26 16 8+1 6 1 1 9
3.4.2019 Vihreä Lanka 34 36 26 44 26 17 8+1 6 1 1 8
3.4.2019 Betsson 33 39 28 45 23 15 9+1 6 1 0 6
29.3.2019 Yle 35 40 22 47 27 16 7+1 4 0 1 7
26.3.2019 Ellun Kanat 33 40 24 47 23 16 9+1 6 1 0 9
20.3.2019 Vihreä Lanka 34 38 25 45 27 16 8+1 6 0 0 7
9.3.2019 Databyro 34 38 24 47 26 16 8+1 6 0 0 9
7.3.2019 Yle 36 41 21 49 26 15 7+1 4 0 0 8
6.3.2019 Accuscore 32 39 24 48 25 15 9+1 6 1 0 9
26.2.2019 Ellun Kanat 35 40 22 47 22 18 9+1 6 0 0 7
21.2.2019 Vihreä Lanka 34 38 24 46 27 16 8+1 6 0 0 8
9.2.2019 Databyro 34 40 21 46 26 17 8+1 6 0 0 6
7.2.2019 Yle 38 39 20 49 26 16 7+1 3 0 1 10
26.1.2019 Vihreä Lanka 35 43 22 45 25 17 6+1 6 0 0 2
22.1.2019 Ellun Kanat 36 40 21 47 22 18 9+1 6 0 0 7
12.1.2019 Databyro 35 43 18 47 25 18 7+1 6 0 0 4
10.1.2019 Yle 42 43 15 47 25 15 7+1 5 0 0 4
12.12.2018 Ellun Kanat 37 41 19 49 19 18 10+1 6 0 0 8
22.11.2018 Demokraatti 36 43 16 51 21 19 8+1 5 0 0 8
21.11.2018 Vihreä Lanka 35 44 17 49 22 18 8+1 6 0 0 5
20.11.2018 Ellun Kanat 35 45 19 50 18 18 8+1 5 1 0 5
26.10.2018 Ellun Kanat 34 47 19 49 17 18 8+1 6 1 0 2
19.4.2015 Eduskuntavaalit 2015 49 37 38 34 15 12 9+1 5 0 0 11

Vaalitentit ja raportointi mediassa

Yleisradio

Yle näytti TV1-kanavalla 14. maaliskuuta vaalikeskustelun, jossa oli mukana yhdeksän eduskuntavaalipuoleen puheenjohtajaa. Tämän jälkeen 18. maaliskuuta – 1. huhtikuuta välisenä aikana esitettiin samojen puheenjohtajien henkilökohtaiset tentit, niin ikään suorina. Sen jälkeen 2. huhtikuuta järjestettiin pienpuolueiden tentti ja 4.–12. huhtikuuta kaksi teematenttiä, kaksikielinen vaalikeskustelu, johon perussuomalaiset ei osallistunut, toinen eduskuntavaalipuoleen puheenjohtajien suuri vaalikeskustelu ja nuorten vaalikeskustelu. Lähetykset esitettiin myös TV1:ssä viitottuna uusintana, ja ne olivat katsottavissa Yle Areenasta suorana sekä myöhemmin jälkikäteen. Lisäksi 4. huhtikuuta Yle Areenassa julkaistiin selkokielinen vaalikeskustelu, jossa on edustajat yhdeksästä eduskuntavaalipuolueesta. Myös Ylen radiokanavilla on paljon vaalisisältöä.

Lisäksi 14. maaliskuuta 2019 Yle Areenassa julkaistiin 12-osainen Ylen Vaalisohva-sarja, jossa suomalaiset kutsuvat ehdokkaita kotiinsa keskustelemaan eri teemoista. Teemat ovat työelämän muutos, politiikan tulevaisuus, ilmasto, nuorten pahoinvointi, piilorasismi, vammaisten asema yhteiskunnassa, perhepolitiikka, koulutus ja opetus, Suomen autioituminen, kulttuurin asema yhteiskunnassa, ruoantuotanto ja pienyrittäjyys.

MTV

Huomenta Suomessa jokaiselle puheenjohtajalle varattiin oma aamunsa, jolloin puolueiden puheenjohtajien ajatuksiin pääsi tutustumaan. MTV3-kanava esitti Sinustako kansanedustaja -ohjelman, jossa ehdokkaat ottivat mittaa toisistaan väittelyssä ja puhetaidossa. Ohjelmat esitettiin kahtena sunnuntaina 31. maaliskuuta ja 7. huhtikuuta. Suurimpien puolueiden puheenjohtajat ottivat mittaa toisistaan pääministeritentissä 2. huhtikuuta. Vaalien ratkaisuviikolla 10. huhtikuuta on vuorossa suuri vaalitentti, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtaavat jälleen. Vaalipäivänä 14. huhtikuuta MTV3-kanavalla esitettiin Tulosilta-lähetys.

Vaalikoneita

Eduskuntavaaleissa ehdolla olevia ehdokkaita voi vertailla eri mediayhtiöiden, yritysten ja yhdistysten tekemien vaalikoneiden avulla. Vaalikoneessa vastataan kysymyssarjaan, minkä perusteella vaalikone osaa tarjota ehdokkaita, joiden mielipiteet ovat lähellä vastaajan mielipiteitä. Osassa vaalikoneista on mukana vain osa vaalipiireistä.

Journalistiset vaalikoneet

  • Alma Median vaalikone (kaikki vaalipiirit)
  • Hufvudstadsbladetin vaalikompassi (ei yksittäisten ehdokkaiden kantoja)
  • Kalevan vaalikone (vain Oulun vaalipiiri)
  • Keskisuomalaisen alueelliset vaalikoneet (Helsingin, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Savo-Karjalan, Uudenmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen vaalipiirit)
  • MTV:n vaalikone (kaikki vaalipiirit)
  • Sanoma-konsernin eduskuntavaalikone 2019 (kaikki vaalipiirit paitsi Ahvenanmaa)
  • Ylen vaalikone (kaikki vaalipiirit)

Aatteelliset ja yritysten vaalikoneet

  • Duunitori (Työllisyyteen liittyvät kysymykset)
  • Eläinpoliittinen vaalikone (Turkistarhaus, kasvissyönnin edistäminen yms.)
  • Ilmastovaalikone (Ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät kysymykset)
  • Maalikone.fi EK:n, Keskuskauppakamarin, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjien
  • Maaseudun tulevaisuus -lehden vaalikone (Maaseutu-aiheiset kysymykset)
  • Metsälehden vaalikone (Metsiin liittyvät kysymykset)
  • Nuorten vaalikone (Nuoria koskevia asioita laajasti)
  • Omaishoitajaliitto (Omaishoitoon liittyvät kysymykset)
  • Terveysehdokas.fi (Terveyteen liittyvät asiat)
  • Uskonnonvapaus.fi (Valtionkirkkojen verotusoikeus, poikien ympärileikkaus ym.)

Aiheesta muualla

  • Vaalit.fi - Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelu

Read next

In 21 languages

Text from Wikipedia, CC BY-SA 4.0 · Source article