Aurangzeb (pers. ورنگزیب), tunnettiin myös nimellä Alamgir I (pers. عالمگیر) (6. marraskuuta 1618 – 3. maaliskuuta 1707) oli Suurmogulien valtakunnan kuudes hallitsija. Hän oli vallassa vuodesta 1658 kuolemaansa saakka. Aurangzeb tunnettiin hurskaudestaan ja uskonkiihkostaan. Hän pyrki tekemään hanbali-koulukunnan mukaisen šarian ainoaksi laiksi valtakunnassaan.
Aurangzeb hallitsi Hindustania 48 vuotta ja laajensi mogulivaltakunnan suurimmilleen, jolloin se käsitti lähes koko Intian niemimaan. Vain niemimaan eteläisin kärki ei kuulunut Aurangzebin valtakuntaan. Aurangzebin jatkuvat sodat tekivät valtakunnasta laajan ja hankalammin hallittavan, eikä suuri osa kansasta ollut tyytyväinen hänen hallintoonsa.
Aurangzeb on yhä ristiriitainen hahmo Intian historiassa. Hänen uskontopolitiikkansa saattaa edelleen olla uskonnollisten ja poliittisten ryhmien välisten konfliktien taustalla Intiassa ja Pakistanissa. Aurangzebia pidetään viimeisenä voimakkaana mogulihallitsijana, eikä hänen seuraajillaan ollut samanlaista mahtia. Mogulivaltakunnan syrjäyttikin 1700-luvulla hindulainen marattien valtakunta.
Lähteet
- Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Viitteet
Šah JahanMogulihallitsija
1658–1707Seuraaja:
Bahadur Šah I
