Arkkiatri (m.kreik. ἀρχή, arkhē ’yli-, pää-’ ja ἰατρός iatros ’lääkäri’) on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää Tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan. Itsenäisyyden ajan Suomessa arkkiatri on mielletty lääkärikunnan vanhimmaksi.
Arkkiatrin arvon Suomessa on saanut kaikkiaan 13 lääkäriä, joista itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen seitsemän. Professori Risto Pelkoselle arvonimi myönnettiin vuonna 1995 ja hän toimi arkkiatrina 30 vuoden ajan aina kuolemaansa saakka.
Tasavallan presidentti myönsi 22. toukokuuta 2026 arkkiatrin arvonimen dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Päivi Hietaselle. Hän on syöpätautien erikoislääkäri.
Arvonimen tausta
Arkkiatreilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Arkkiatri oli alun perin hallitsijan henkilääkäri, esimerkiksi Rooman valtakunnassa keisarin henkilääkäri (archiatri palatini). Neron lääkäri Andromakhos vanhempi olikin ensimmäinen, jota kutsuttiin arkkiatriksi.
Ruotsin kuninkaan hovilääkäreitä alettiin kutsua arkkiatreiksi ensin Kaarle IX:n aikana. Hänen arkkiatrinsa oli Kasper Fidler eli Casparus Fidlerus (1570–1613). Myöhemmin arkkiatriksi nimettiin hovilääkärien lisäksi muitakin ansioituneita lääkäreitä. Arvonimeä myönnettiin Ruotsissa aina vuoteen 1856.lähde?
Suomalaiset arkkiatrit
| Nimi | Vuodet |
|---|---|
| Gabriel von Bonsdorff | 1817–1831 |
| Johan Agapetus Törngren | 1833–1859 |
| Lars Henrik Törnroth | 1844–1864 |
| Evert Julius Bonsdorff | 1859–1898 |
| Otto E. A. Hjelt | 1885–1913 |
| Johan Isak Björkstén | 1896–1912 |
| Richard Sievers | 1928–1931 |
| Jaakko Karvonen | 1933–1943 |
| Oswald Renkonen | 1943–1951 |
| Arvo Ylppö | 1952–1992 |
| Nils Oker-Blom | 1992–1995 |
| Risto Pelkonen | 1995–2025 |
| Päivi Hietanen | 2026– |