Raitasaha-ahven (Serranus scriba) on saha-ahventen heimoon kuuluva subtrooppinen merikala. Sitä tavataan Atlantin itäosassa, Välimeressä ja Mustassameressä. Lajin entinen nimi oli harlekiiniahven, mutta tätä nimeä käytetään nykyään Serranus tigrinus -lajista.
Koko ja ulkonäkö
Raitasaha-ahven kasvaa 28 senttimetrin pituiseksi, ja sillä on paksu ruumis, iso pää ja todella suuri suu ruumiin kokoon verrattuna. Raitasaha-ahvenen kidassa on terävät hampaat. Kala on punaoranssin värinen tummine siniharmaine pystyraitoineen. Raidat ovat leveämpiä ja tummempia pyrstön leveisyydessä. Pyrstöevä on tummankeltaisenoranssi, ja selkäevät ovat keltaisia oransseine viivoineen ja pisteineen. Vatsa- ja rintaevät ovat tavallisesti yksivärisen vaaleankeltaisia. Päässä on monia punaruskeita viivoja, jotka muistuttavat arabialaisia kirjaimia (mistä tieteellinen nimikin kertoo). Takaruumiin molemmilla puolilla on iso kirkkaansininen alue.
Elinympäristö ja ravinto
Raitasaha-ahven viettää paljon aikaa kallioisissa luolissa, yleensä yksin tai pienissä ryhmissä. Kala tulee ulos ravinnon perässä ja syö erilaisia äyriäisiä, kaloja ja matoja.
Lisääntyminen
Raitasaha-ahvenet ovat kaksineuvoisia ja voivat hedelmöittää itsensä. Kuteminen on kausittaista ja kuun vaiheiden ohjaamaa.
Käyttö
Raitasaha-ahvenella on vain vähäinen taloudellinen merkitys, mutta sen liha on muiden sukunsa kalojen tapaan maukasta. Se on yksi ranskalaisen bouillabaisse-kalakeiton tavallisista aineksista.
Aiheesta muualla
- Kuvia raitasaha-ahvenesta (Arkistoitu – Internet Archive) Sealife-kokoelmassa.
